DigiTalikko

Mömmössä

Joku on saattanut huomata, kirjoitan nykyään myös tuonne M&M:n sivuille "blogia". Postauksista on jostain syystä tullut kovin uhmakkaita. Viimeisimmässä artikkelissa käsittelen web3.0 kliseitä ja muutamalla sanalla Cloud computingia ja ARG:tä.

Lomajengi

[Pientä oman suunnittelun mainostusta.] Tässä on Finnmatkojen Lomajengi applikaatio jolla voi facebookissa testata ketkä sopisivat matkaseuraksi seuraavaan reissuun. Omat mieltymykset valitaan ns. slidereiden avulla, jonka jälkeen ohjelma vertaa valittua profiilia muiden käyttäjien matkustusmieltymyksiin. Sopivan reissuseuran ohessa on valittujen matkustusmieltymysten pohjalta kohdistettuja matkavinkkejä. Applikaation on rakentanut Zipipop.

Ilmaisia työntekijöitä?

Mainostajien liiton seminaarissa puhuttiin viime torstaina yhteisöllisyyden hyödyntämisestä markkinoinnissa. Päällimmäisenä asiana mieleen jäi yhteisöjen valtava voima, jonka markkinoija voi parhaimmillaan valjastaa kilpailueduksi ja menestystarinaksi, mutta onnistuu pahimmillaan kääntämään myös itseään vastaan.

Yksi menestystarinoista on Star Wreck – elokuva, jonka tekeminen lähti liikkeelle viiden nuoren suomalaismiehen aloitteesta laajentuen lopulta maailmanlaajuiseksi yhteisöksi. Elokuvan ympärille muodostunut yhteisö toimi niin toteuttajana, elokuvan levittäjänä kuin suurimpana markkinointivoimanakin. Star Wreck Studiosin toimitusjohtajan Stephen Leen mukaan ihmiset osallistuvat, koska haluavat olla osana jotakin suurempaa, eivät rahan vuoksi. Yhteisön jatkuva osallistaminen sekä kuunteleminen ovat menestyksen salaisuus.

Nyt kun uuden leffan, Iron Skyn (joka muuten perustuu ajatukselle: 1945 natsit menivät kuuhun, vuonna 2018 he ovat palanneet) tuotantoa ei ole edes vielä aloitettu, myyvät fanit jo täyttä häkää t-paitoja ja tekevät omia trailereita elokuvasta ympäri maailmaa, vapaaehtoisesti tietenkin. Yrityksen lähtiessä brändinsä kanssa mukaan tällaiseen toimintaan, on globaali näkyvyys taattu, vaikka elokuva ei rahallisesti tuottaisi mitään

Tulevaisuudessa myös kuluttajasuositusten hyödyntäminen tuotteiden ja palveluiden markkinoinnissa tulevat kasvamaan. Mm. Facebook on onnistunut tässä osittain hyvin, saaden isot yritykset mukaan toimintaan. Toisaalta Facebook on unohtanut yhden olennaisen asian, kysyä lupaa kuluttajilta. Ihmisiä kun alkaa ärsyttämään, jos heiltä ei kysytä. Ja yhteisön lähtiessä vastarintaan voi hyvä idea vesittyä turhaan.

Kuuntelemisen lisäksi on yhteisön mielipiteet otettava aidosti huomioon myös itse toiminnassa. Pahempaa jälkeä kuin osallistamatta jättämisellä, voidaan itse asiassa saada aikaan, jos yhteisöä ensin pyydetään osallistumaan ja sitten ei huomioidakaan tätä mitenkään toiminnassa. Yrityksen kilpailukyky riippuu olennaisesti siitä, kuinka hyvätasoista dialogia se pystyy käymään kuluttajien kanssa, ja miten tämä dialogi pystytään hyödyntämään markkinoinnissa.

Yhteisötapahtumien sponsoroinnissa pätee samat lait. Microsoftin vastaanotto Assemblyssa oli lämmin vasta kun se keksi erilaisen, yhteisön tarpeista lähtevän tavan mennä mukaan ja sponsoroi tapahtumaa viemällä paikan päälle sänkyjä, joista oli pulaa. Assemblyhän on nelipäiväinen tietokonefestari, jonne tuhannet nuoret kokoontuvat pelaamaan ja tapaamaan samanhenkisiä ihmisiä, ideana viettää koko neljä vuorokautta paikan päällä.

Facebook on aktiivisten 20 - 35 -vuotiaiden media

Ohessa hieman vertailua Facebookin aktiivikäyttäjien profiilista verrattuna kaikkiin suomalaisiin. Käyttö korostuu erityisesti 20-29 -vuotiaissa, joissa n. 40% kaikista suomalaisista on Facebookin aktiivikäyttäjiä. 30-34 -vuotiaistakin aktiivikäyttäjiä on yli 20%. Lukumäärällisesti puhutaan kymmenistä tuhansista ihmisistä.

Toinen huomio on se, että aktiivikäyttäjiä löytyy myös eläkeikää lähestyvistä ihmisistä. Yli 60-vuotiaitakin aktiivikäyttäjiä on tuhannen luokkaa. Löytyisikö tästä sopiva täsmämarkkinointikeino myös perinteisesti nettimarkkinoinnillisesti ajatellen vaikeasta porukasta?

Facebookissa aktiivikäyttäjiksi lasketaan viimeisen kuukauden aikana palvelussa käyneet ihmiset.

Lähteet: TNS Atlas & Facebook

Asiakkaat tekemään yrityksellesi - Crowdsourcingin muodot

Crowdsourcing on hiljattain kehitetty sana kuvaamaan toimintoja jotka ovat perinteisesti toteutettu yritysten työntekijöiden tai alihankkijoiden toimesta, mutta nyt ulkoistettu yleisölle. Nykymaailmassa on täysin mahdollista perustaa eräänlainen avoin solu toteuttamaan monimutkaisiakin asioita yritykselle, kunhan aineelliset ja aineettomat insentiivit ovat kunnossa. Crowdsourcingissa yleisö tekee yritykselle asioita joita tämä nimenomaan pystyy käyttämään liiketoiminnassaan. Siten esimerkiksi "lähetä meille digikuva" ei ole crowdsourcingia ellei kuvien julkaiseminen satu olemaan osa liiketoimintaa vrt. sanomalehdet. DigiTalikossa kerroimme crowdsourcingista ja näytimme Suomessa tehtyjä markkinoinnin crowdsourcing projekteja viime talvena. Tässä tulee markkinointia laajempi crowdsourcing paketti. Sori, etten jaksanut linkittää palveluita, niitä on niin monta ja on päässyt sattumaan semmoinen moka että perjantaillekin on töitä. Hra.Google tietää kuitenkin kaikista.

1. Kuluttajainnovaatio aka "yleisö tietää!"
Tiedon kerääminen yleisöltä.Tieto voi olla uusia ideoita, uusia trendejä, parempia ratkaisuja tuotteisiin.

Innovaatio: Innocentive, Marketocracy
Ideoiden ja trendien kokoaminen: trendwatching, springwise
Tuotekehitysideointi: Ideastorm, vocalpoint (P&G), Peugeot, Tremor

2. Kuluttajatuotanto aka "yleisö tekee!"
Yleisön osallistaminen esimerkiksi mainosten tai tuotteiden suunnitteluun tai tuotantoon.

Mainostuotanto: Converse, Chevy, Doritos, Kotipizza, TeliaSonera
Digitaalinen sisällöntuotanto: Wikipedia, CurrentTV, iStockphoto, Yahoo! news, YouTube, PayScale, OhmyNews, MechanicalTurk
Fyysisten tuotteiden suunnittelu: Threadless
Fyysisten tuotteiden valmistus: Etsy

3. Kuluttajakontrolli aka "yleisö päättää!"
Yleisön osallistaminen tuotteen ominaisuuksia koskevaan päätöksentekoon.

Tuoteominaisuuspalvelut: Lego factory, NikeID, Click-shirt

4. Kuluttaja-arviointi aka "yleisö kertoo!"
Yleisön voi osallistaa kertomaan tuotekokemuksistaan, arvioimaan palveluita tai äänestämään asioista.

Arviot: TripAdvisor, flyertalk, igougo.com
Äänestykset: Digg, Threadless, StumbleUpon

5. Kuluttajarahoitus aka "yleisö rahoittaa!"
Yleisö voidaan osallistaa rahoittamaan erityyppisiä projekteja tai lainaamaan rahaa toisilleen.

Kuluttajarahoituspalvelut: Sellaband, kiva.org, Zopa, Prosper, Boober, Smava, CommunityLend, Lending Club
Kuluttajien ryhmäostaminen: My Football Club

6. Kuluttajalogistiikka aka "yleisö jakelee!"
Yleisön voi osallistaa jakelemaan digitaalista sisältöä tai vaikka ylläpitämään langatonta verkkoa, kuten FON-palvelussa.
Langaton yhteysverkosto: FON