DigiTalikko

Hesarin etusivu

Olen jo pitkään kuuluttanut, että netti tarvitsee eräänlaisen Hesarin etusivun eli näyttävän paikan jolla otetaan homma haltuun. Sisällön päälle ilmestyvät härpäkkeet ovat näyttäviä joo, mutta ei niistä kai kukaan tykkää ja niiden klikkiprosenteistakaan ei voida olla varmoja, koska ihmiset hädissään mainosta sulkiessa klikkaavat muutakin kuin ylänurkan ruksia.

Nyt on tulossa hyvää yritystä näyttäviin mediapaikkoihin nettiin. Tässä muutamia esimerkkejä. Vähemmän näyttöjä, enemmän huomiota. Ensimmäinen on ulkomailta Pandora palvelusta (jota kaipaan vieläkin). Se on toteutettu vaihtamalla sivun CSS-tyyli kampanjan imagon mukaiseksi. Seuraava on Renaultin Suomi24:ään tekemä roadblock ja uusimpana Taloussanomien etusivu. Minusta Taloussanomien etusivulla sisältö on pienennetty liiankin pieneksi. Optimi olisi varmaan jotain Taloussanomien ja Suomi24:n välistä.

Flashillä luodaan brändikokemuksia

Kokoelma onnistuneita brändäyssaitteja:

Halo3: painamalla ylösnuolen pohjaan pääsee lentämään hienon taistelumaiseman ylitse. Sivusto kysyy kahdesti syntymäaikaa, joten jos laitat sitä-sun-tätä pistä mieleen mikä päivämäärä oli, sillä väärin vastaamalla et pääse "pelaamaan". [vinkki: Caro]

Leffe: Interaktiivinen bissenmaistelu ja visailu. Tuoteet ovat hienosti esillä.



Stella Artois: Todella tunnelmallista fiilistelyä vanhoissa maisemissa ranskaksi. Taustalla Lowen ruotsalaiset. [Vinkki: Aki Snellman+Digitorppari]

Euroopan verkkokuulumisia Brysselistä, Osa 2

IAB:n konferenssin toinen päivä piti sisällään useita puhujia, jotka oikeastaan kaikki toistivat samaa viestiä: vanhat mantrat eivät enää päde, ihmisillä on nykyisin valta myös markkinoinnissa. Content is King onkin nykyisin Contact is King. Digitaalisuus ei ole enää yksi medioista vaan se on kaikissa medioissa. Eräs puhuja jopa vertasi sitä sähköön: ”Emme me sano, että meillä oli eilen vieraita ja teimme heille ruokaa sähköllä. Samaa analogiaa pitäisi noudattaa myös digitaalisessa markkinoinnissa.”

Pieniin startup-yrityksiin sijoittava Ester Dyson visioi aikaa Googlen jälkeen: hänen mukaansa Facebook tulee olemaan seuraava iso juttu. Perusteluitakin visiolle löytyi: ”Googlen ajatuksena on tarjota tietoa verkostosta. Facebookin ajatuksena on tarjota verkosto tietoa varten.” Verkosto on siis se kuningas, mistä jo aiemmin oli puhetta. Lisääntyvässä mediahälyssä ne kanavat menestyvät, jotka auttavat suodattamaan informaatiota ja siten välttämään ähkyä.

Bill Gates on joskus sanonut:”Yliarvioimme aina sen mitä tekniikka tuo tullessaan seuraavan kahden vuoden aikana ja aliarvioimme sen vaikutukset seuraavana kymmenenä vuotena.” Tämä johtaa helposti siihen, että uusiin teknologioihin petytään, kun niiden tulokset eivät näy heti viivan alla. Toisaalta ne yritykset, jotka systemaattisesti ovat lähteneet kehittämään hommia eteenpäin, ovat menestyneet hyvin.

Seminaari ei siis tarjonnut mitään valtavan uutta, nämähän ovat samoja asioita mistä meilläkin on jo puhuttu. On kuitenkin hyvä huomata, ettei Suomessa olla ihan niin kaukana jäljessä, kuin joskus tuntuu. Heitänkin pallon mainostajien suuntaan: tarttukaa neuvoihin ja lähtekää kehittämään digitaalista osaamistanne pelkkiä bannerikampanjoita pidemmälle. Meitä mediatoimistoja saa haastaa suunnittelemaan asioita pidemmälle. Se saattaa kuitenkin tarkoittaa suurimmillaan koko businessmallin muuttamista kampanjoinnista entistä palvelevampaan suuntaan. Ne, jotka lähtevät ajattelemaan asioita hieman muita laajemmin, tulevat varmasti menestymään myös tulevaisuudessa.

Euroopan verkkokuulumisia Brysselistä

Brysselissä päällä olevassa IAB:n (Internet Advertising Bureau) Interact!-konferenssissa julkaistiin Euroopan verkkomainonnan panostuslukuja. Kokonaisuudessaan Euroopassa käytettiin viime vuonna noin kahdeksan miljardia euroa banner-, hakukone, sähköposti- ja muuhun verkkomainontaan. Lukuun eivät tietenkään kuulu yritysten omilla verkkosivuilla olevat kampanjat. Suurimman osan kakusta vei hakukonemainonta 45 prosentin osuudellaan. USA:n markkinat ovat tästä hieman isommat: vastaaviin medioihin käytettiin siellä viime vuonna noin 12,8 miljardia euroa.

Suomi oli markkinoista 10. suurin. Aktiivikäyttäjää kohden mitattuna nousemme jo kahdeksanneksi. Suomen luvut on saatu Suomen IAB:n tekemästä tutkimuksesta, jossa vihdoin lukuihin saatiin mukaan myös hakukoneet. Niiden osuus markkinoista on kuitenkin melkoinen.

Konferenssissa keskusteltiin myös blogaamisesta. Kannattaako yritysten alkaa perustaa blogeja? Onko niistä mitään hyötyä? Onko se kuinka yleistä?

Lewis tutki yritysblogaamista maailmanlaajuisesti ja huomasi, että puhtaita yritysblogeja on vielä todella vähän. Aasiassa niiden vähyys johtuu luultavasti kulttuurisista syistä: kasvokkain tapaamista pidetään siellä erittäin tärkeänä. Euroopassakaan blogaaminen ei ole yleistynyt. USAssa sen sijaan on jonkin verran esim. toimitusjohtajien , yrityksen brändin alla pitämiä blogeja. Ero saattaa johtua eurooppalaisesta tavasta vaatia lukuja väitteiden taakse, joka tekee kirjoittamisesta vaivalloisempaa. USAssa voi olla vapaammin provikatiivinen.

Keskustelin erään suomalaisosallistujan kanssa blogien merkityksestä. Hän lähestyi asiaa hyvin kvantitatiivisella kannalla: blogien kävijäluvut ovat hyvin pieniä, onko niillä loppujen lopuksi niin suurta vaikutusta kokonaismarkkinoihin. Italialaisen Admaioran Mauro Lupi kertoi kuitenkin esityksessään , että esim. Japanissa 91% vaikuttajista (influencers) ja 78% PR ihmisistä lukee blogeja. Euroopassakin 34% haastatelluista on kertonut jättäneensä jonkin tuotteen ostamatta blogikirjoittelun takia. Vaikutuksen määrä alkaa tuntua merkittävältä. Kysehän on kuin LinkedIn-verkostossa: vaikka sinulla olisi siellä henkilökohtaisia kontakteja 50, voi verkostossasi olla toista sataa tuhatta ihmistä.

Maailmalta löytyy menestystarinoita siitä kuinka blogeja ja keskusteluita seuraamalla on käännetty yrityksen julkisuuskuva ja samalla tulos nousuun. Mitään ihmeidentekijöitä ne eivät kuitenkaan ole. Kannattaakin lähteä ensin seuraamaan mitä blogosfäärissä puhutaan omasta firmasta ja kilpailijoista. Kun sen jälkeen ottaa oppia lukemastaan, voi alkaa miettiä omaa blogia… kunhan sen tekee rehellisesti, avoimesti, luotettavasti ja sillä suomalaisille välillä niin vaikealla intohimolla asiaansa.

Markkinointicaseja - Flashin uusi testamentti

Tässä kokoelma caseja, jotka ovat jääneet mieleen. Saabin case on juuri voittanut hopeaa Ruotsin Guld Ägget 2007 mainoskilpailussa ja Gettys Imagesin mainospalvelu on palkittu Eurobest kilpailussa. Laitoin mukaan vielä Helsingin Euroviisusivuston vertailun vuoksi.

Näitä katsellessa tulee väistämättä semmoinen fiilis, että tulevaisuudessa netti vie televisiolta tärkeimmän brändäyskanavan viitan. Väitän näin, koska Saabin hienoa aikajanaa ja uusia design videoita katsellessa oma perinteinen Saab-kuva kiillottui huimasti. Tämä kiillotus vaatii kaistalta kuitenkin potkua eli modeeminopeuksilla turha yrittää.

Kritiikkiäkin Saabin ja Helsingin Euroviisu flash pläjäykset saavat siitä että niihin on vaikea linkittää, jos haluat vaikka kertoa tietystä yksityiskohdasta kaverille. Lisäksi Saab saitin URL-osoite on niin pitkä että ainoa keino tulla takaisin on hakukonerumban jälkeen, jos osoitetta ei tullut tallennettua muistiin. Gettys Imagesin saitilla sentään domainnimet vaihtuu klikkaillessa eteenpäin.

Saab 60 years of Turbocharged thinking

Gettys Images (Light - paina hiiri pohjaan niin pääset pyörittämään palloa)

Helsinki Host City - ESC 2007

Tulevaisuuden deittipalvelu?

Kai Blum heitti BlogWorksissä ilmoille ei-edes-niin-villin idean: miksei käytettäisi henkilökohtaisia Google-mainoksia deitti-ilmoituksiin? Nehän kun ovat miltei samaa muotoa kuin lehtien vastaavat, mutta nyt hakusanojen avulla voisi poimia samoista asioista kiinnostuneita kumppaneita. Ilmoittelu ei olisi siis yhtä sattumanvaraista kuin lehdissä.

Mielenkiinnolla jään odottelemaan onko henkilökohtaisesta hakusanailmoittelusta deittipalveluiden haastajaksi. Geo- ja kielikohdistus puhuvat idean puolesta, mutta mitä parempaa tässä lopulta on massojen omaksumiin deittailualustoihin? Ainakin ensimmäisten voisi kuvitella hyötyvän yllätyksellisyydestä, mutta käsittääkseni Suomessa ei kuitenkaan olla deittipalveluista totuttu maksamaan, eikä vetoavan landing pagen tekeminenkään luulisi houkuttuvan kuin kovemman luokan koodareita. Nähtäväksi jää, kuka on ensimmäinen ja uskaltaa valjastaa hakukoneen unelmien prinssin tai prinsessan löytämiseen.