DigiTalikko

Musiikkisoittimia joka makuun

Sonera Music Player lanseerataan ensi viikon alussa. Sonera laittoi ennakkotietoa blogaajille ja tänään asiasta ehti uutisoimaan jo Taloussanomat, Digitoday ja Afterdawn ja usean blogin lisäksi (Digikohina, Digilelut, Minnan nettikolo,) palvelu ehti herättää kuhinaa Twitterissä. Monikaan kommentoija tai media ei ollut palvelua testannut, vaikka se on jo ladattavissa Soneran sivuilla(kannattaa huomioida, että palveluun rekisteröitymiseen tarvitaan Soneran liittymä). Uutisiin liittyvät keskustelut ajautuivat osin sivuraiteille Mac vs. PC (soittimesta ei vielä ole Mac yhteensopivaa versiota) ja DRM-suojaus vs. waretus –taisteluihin. Musiikki, tiedostojen vapaa jakaminen, Mac, PC ja IPhone. Näistä saa helposti väittelyn aikaiseksi vaikka istuisi huoneessa yksin.

Itse palveluun, muista samantyyppisistä käyttöoikeussuojatuista palveluista puuttuva mobiiliulottuvuus on mielenkiintoinen. Soitinsovelluksen saa ladattua myös luuriin ja puhelintuki on melko kattava, iPhone valikosta tosin puuttuu. Testasin palvelua Nokian e71-mallilla ja kun jätetään huomioimatta biisien haussa olevat beetamaisuudet, itse soitin toimii kätevästi. Biisit voi ladata koneelle tai suoraan luuriin. Soitin myös tunnistaa puhelimessa jo löytyvät omat kappaleet.

Koska palvelun ideaan kuuluu, että kappaleet ladataan koneelle (tai puhelimeen), toimii tuo muihin palveluihin verrattuna hyvin silloin kun verkkoon ei päästä tai se olisi kohtuuttoman kallista. Koneelle lataaminen voi tuntua striimaukseen tottuneelle oudolta, mutta toisaalta lataaminen on kyllä ainakin vielä nopeaa. Musiikkikirjastoon olisin kaipaillut montaakin levyä, mutta en olekaan kovin vahva kotimaisen musiikin ystävä ja näissä palvelun pitäisi olla vahvimmillaan. Jonkin verran fiksejä käyttikseen ja palvelu on mm. matkakäyttöön passeli.

Ruotsalaiseen Spotify -palveluun ihastuneet (juu, juu, tykkään, tykkään) muistuttelivat verkkokeskusteluissa Spotifyn ilmaisuudesta ja siitä että mainoksiakin kuulee vain kerran parissa tunnissa. Toki, mutta bisneksenä palvelu ei toimi näin kovin kauan. Länsinaapureiden lähitulevaisuuden vaihtoehdot ovat lähinnä 1. mainosmäärän raju kasvu, 2. siirtyminen kokonaan maksulliseksi, 3. uusi bisnesmalli, jota ei vielä ole käytössä. LastFM, musiikinystäville erittäin tuttu, suosittu, vanhempi ilmainen musiikkipalvelu, jolle allekirjoittanut kertoi auliisti kaiken omista musiikkimieltymyksistään, meni kokonaan maksulliseksi viime kuussa.

Musiikkisovelluksiin ja mobiiliin liittyen oli viime viikon lopussa mielenkiintoinen eMarketerissaartikkeli Pandorasta, suositusta musiikkipalvelusta, jonka kuulumista Suomessa on rajoitettu muutaman vuoden ajan. Pandora toi viime vuonna jenkeissä oman  iPhone-sovelluksensa, joka osoittanut killeriksimyös kaupallisesti. Sovellusta ladattiin viime vuonna yli 2 miljoonaa kertaa.  

 

Taustatiedoksi:

Kirjoittaja työskentelee aktiivisesti Soneran kanssa ja on muutoinkin täysin kyvytön objektiivisuuteen. Toisaalta kirjoittaja myös ostaa aik’ajoin musiikkia fyysisinä tallenteina ja maksaa lempiartistiensa tuotoksista muutoinkin mielellään.

Google sai silmät

Ihmiset ovat tottuneet etsimään tietoa kirjoittamalla hakusanoja Googleen. Tietokoneen ääressä tämä toimiikin mainiosti, mutta mobiilissa Googlessa hakusanojen kirjoittaminen tuntuu välillä turhan hitaalta. Lisäksi koneen ääressä käyttäjä hakee usein aika erilaista tietoa kuin mitä mobiililla haetaan.

Google on ratkaissut ongelman integroimalla hakukoneen tiiviiminnin puhelimen muihin ominaisuuksiin. Esimerkiksi iPhoneen on ollut jo jonkin aikaa mahdollista asentaa Google voice search jonka avulla hakukone ymmärtää käyttäjän puhetta. Nyt Androidissa Google on oppinut käyttämään kännykkäkameraa apuna tiedon hakemisessa. Googlen tuotehausta käyttäjä pääsee suoraan lukemaan tuotteen viivakodia puhelimen kameralla. Koodin luettuaan käyttäjä pääsee lukemaan arvostelun tuotteesta ja näkee että paljon tuote maksaa muissa kaupoissa. Kätevää.

Googlen kuulo- ja näköaistissa on kuitenkin tällä hetkellä vielä paljon kehiteltävää. Maku-, haju- ja tuntoaisteja jäämme vielä odottamaan.

Gmail kääntää suomeksi (tai ainakin melkein)

Googlen Gmail tarjoaa uuden ominaisuuden, jonka avulla voit kääntää kaikki viestisi suomeksi. Palvelun saa päälle asetusten (settings) labs-kohdasta. Asetuksen ollessa päällä GMail tarjoaa vaihtoehtoa aina jos viesti on muulla kuin oletuskielellä.

Tällaisia palveluita joitakin nähneenä oli pakko laittaa kääntäjä testiin. Ohessa ote Social Media Insider -uutiskirjeen käännöksestä:

"Sosiaaliset Media Sisäpiirikaupat: The One Word You Can't Say), jonka David Berkowitz, tiistai, toukokuu 19, 2009 

On seitsemän sanaa ei voi sanoa televisiossa mukaan George Carlin, mutta on olemassa vain yksi et voi sanoa, sosiaalinen media konferensseissa. Kuten Carlin sanottuna, se on yksi sana, joka "tartuttaa sielustasi, käyrä teidän selkärangan, ja pitää maa voittaa sota." Tämä tappavan c-sana on "kampanja", lausahtaa se teidän vastuullamme.

The inhoaan sana on ollut yleinen teema paljon tapahtumia, jotka ovat keskittyneet sosiaalisen median äskettäin, mukaan lukien Word of Mouth Marketing Association's WOMM-U ja IAB: n Marketplace: Social Media. Sana "kampanja" on tullut hylkiö sosiaalista markkinointia. Preferred vaihtoehtoja ovat termejä, kuten "ohjelma", "aloite" tai jopa "keskustelu".

Klo WOMM-U, I valvottu istunnon välillä MySpace n SVP Insights ja suunnittelu Heidi Browning ja Facebook's Head of Brand Solutions Chris Pan. Kaksi sovittu useammin kuin ne olivat eri mieltä, ja alussa molemmat halusivat korostaa pitkän aikavälin sosiaalisen markkinoinnin ohjelmat. Facebook tekee erityisen vaikea kantaa aktiivisesti estämään merkkien alkaen hosting sivut (virallista merkkituotteiden läsnäolo) vain kampanjoissa. Pan huomattava, että yksi markkinoija luonut Page keskellä sen Tunnisterivi, ja se pommitettu kuluttajien kanssa. Sitten markkinointi kytketään keskittymiseen tuotemerkin sijasta Tunnisterivi, ja korot vilkastui huomattavasti. Pan sanoi Facebook avulla markkinoijat luoda erilliset sivut personas kuten mascots ja äänitorvina, mutta jälleen kerran, näiden tarkoituksena on pysyvien edustustojen tuotemerkin.

MySpace tekee pehmeämpiä kantaa c-sana. Se on hyvä olla läsnä siellä keskitytään kampanjassa. MySpace on myös hyvin erilainen kokemus markkinoijat, sillä se edellyttää huomattavia investointeja (ainakin suhteessa digitaalisen median kampanjoita, se on tuskin merkittävää TV ostajille) varten markkinoijat luoda läsnäoloa, ja suuri osa tästä sitoumuksesta menee media sivustosta edistämällä sivulla. Tässä mielessä markkinoijat Lopetan maksamaan ajaa kampanjoita, mutta MySpace vielä suosittaa, että se sopii yhteen sen kanssa käynnissä sosiaalinen media-aloitteita. "

No, kyllähän tuosta saa selväksi asiayhteyden, jos alkukieli on itselle tuntematon. Kuinka paljon kiinnostaa selvittää itselle lähetettyjen kiinankielisten viestien tarkoitusta on sitten toinen juttu. Alkuperäiseen artikkeliin voit tutustua täällä

Uutiset pelastuvat

Ei ole ollenkaan yllätys näin laman keskellä, kun on tarpeeksi mässäilty yritysten ja kokonaisten toimialojen ongelmilla, että katse kääntyy valoisaan tulevaisuuteen. Silti on hienoa, että kuoliaaksi useaan otteeseen julistetuille uutiselle bisneksenä ja sanomalehdille (joiden kuolinkamppailua seurataan mm.  Newspaper Death Watch – blogissa), on ilmaantunut toukokuussa pelastajia kaksin kappalein.

 

New York Times lanseerasi viime viikolla uusimman version omasta lukijastaan, joka hyödyntää Adope AIR –tekniikkaa.

Palvelua on ehditty hehkuttaa sanomalehtien tulevaisuutena. Lukijoiden ja lukijalaitteiden kehitys on toki vasta alussa, mutta jäin pohtimaan millainen tulevaisuus tällaisilla yksittäisillä lukijoilla on? Kuinka monella on sanomalehteen sellainen suhde, että lataa yhden tietyn lehden lukijan koneelleen ja käyttää sitä? Kannattaisiko alan lähteä yhdessä kehittämään formaatteja? Nyt kaikki rakentelevat omiaan. Mm. Rupert Murdoch haaveilee omasta lukijasta. Toinen pelastaja onkin sähköisten kirjojen latauksilla jo vaikuttavaa tulosta tekevä Amazonin Kindle, joka julkaisi pari viikko sitten 40% isomman leveänäyttöversion suositusta lukijasta. Analyytikot arvioivat, että Kindlen osuus Amazonin myynnistä on ensi vuonna jo 4%, 1,2 miljardia dollaria. Sähköinen kirja myy. Sisällöntuottajien näkökulmasta toivo lepää mm. siinä että sähköisten lukijoiden käyttäjät ovat siis tottuneet maksamaan sisällöstä. Muun hyvän lisäksi uudet sähköiset lukijat ovat huomattavasti sanomalehtilogistiikkaa tai kannettavaa tietokonetta ekologisempia.

 

Koska saamme ladata Kärkimedialehdet, kosketusnäytölliseen kokoontaitettavaan sähköiseen lukijaan, vaikka Heathrow’lla lentokoneeseen luettavaksi ? Lupaan että sen mahdollistuessa, ensi tilassa mukanani matkustaa mm. sähköinen Aamulehti. Suomalaisten sanomalehtien tilaa ihan nykypäivässä on käsitelty paljon mm. Dagmar-uutisissa

Serverit paperitehtaalle

Päivä alkoi aika mielenkiintoisella uutisella: Google ostaa Summan paperitehtaan Stora Ensolta. Google ei kuitenkaan ala valmistamaan paperia Google Paperia varten (mikä oli vuoden 2007 aprillipila) vaan kyseessä on ilmeisesti serverikeskus. Paperin sijaan tehdas alkaa työstämään nollia ja ykkösiä. Googlella on jo arviolta yli 450 000 serveriä, mutta Pohjois-Euroopassa nämä ilmeisesti ovat ensimmäiset.

Kaiken kaikkiaan tämä on varmasti todella hyvä juttu Suomelle. Serverit ovat aika energiasyöppöjä mutta Google on ekologisesti aika valveutunut, joten serverifarmilla saattaa olla monia positiivisia vaikutuksia kuten vihreän energian kehittäminen Suomessa.

Halvalla (tarpeeksi) hyvää!

The Economistin pääkirjoituksessa mietittiin pari viikkoa sitten kuinka Mooren lain vaikutus on muuttumassa. Aikaisemminhan Mooren lakia mukaillen tietokoneiden teho kaksinkertaistu 18 kuukaudessa. Nyt tietokoneiden ollessa jo aika pitkälti tarpeeksi hyviä ja laman painaessa päälle kuluttajat ja yritykset etsivätkin halvempia ratkaisuja. Tehon kasvamisen sijaan kuluttajat haluavat vastaavan tehon entistä halvemmalla jolloin koneiden teho pysyykin samana mutta hinta puolittuu 18 kuukaudessa. Parempaa tehoakaan ei tarvita koneelta enää niin paljoa kuin ennen koska cloud computingin avulla kaikkea softaa ei tarviste pyörittää omalla koneella kunhan koneessa on nettiyhteys. Esimerkiksi Google Docs on monelle tarpeeksi hyvä. Trendi näkyy myös käyttojärjestelmissä, seuraava Windows tulee ilmeisesti vaatimaan ensimmäistä kertaa koneelta vähemmän tehoja kuin nykyinen Vista joka nykyään kyykyttää vähänkin hitaampia tietokoneita.

Intialaiset eivät ilmeisesti jaksaneen enää odottaa Mooren lain toteutumista vaan ilmoittivat tuovansa 6 kuukauden sisällä markkinoille $20 läppärin. Kysynnän halvalle läppärille takaavat ainakin ne 550 miljoona alle 25-vuotiasta intialaista ja 1500 yliopistoa jotka on tarkoituksena perustaa Intiaan seuraavaan kuuden vuoden aikana. Volyymia riittää.

Halpenevan teknologian trendi tulee varmasti näkymään Suomessakin. Painopiste siirtyy entistä enemmän koneen tehon seuraamisesta siihen että kuinka tekniikkaa voidaan tehokkaasti hyödyntää. Nettikin on kaiken kaikkiaan vielä elinkaarensa alkupäässä ja paljon on vielä opittavaa siinä että kuinka ottaa kaikki irti nykyisistä nettipalveluista. Tähän ei tarvita uusia ja tehokkaita tietokoneita. Toivottavasti seuraavaksi isonäyttöisten 3G puhelimien hinnat laskevat radikaalisti mikä toisi netin jokaisen kuluttajan taskuun -tässäkö on se seuraava läpimurto?

SIME08 -day2: Digitekeminen palkitaan, Fruugo kertoo mitä se tekee

Eivät olleet kaikki pöllöt tornissa SIMEn (Scandinavian Interactive Media Event) kakkosaamupäivän esiintyjillä, lieneekö ykköspäivän jälkeiset illalliset menneet pitkiksi vai mitä. Niin tai näin SIMEn kakkospäivän kohokohdaksi jäi digitekemisten palkitseminen, niin ja tietenkin Fruugon esiintulo.

Jos ensin jo tehtyihin asiohin. Best online-campaign -kategorian vei Cannesin Cyber jellonan jo aiemmin tänä vuonna voittanut Sol Comments -kampanja reaaliajassa päivitettyine viesteineen. Onhan näitä toki kokeiltu eri yhteyksissä, muttei näin massiivisesti. Copyt kirjoittivat ja piirtelivät kolmessa vuorossa bannereihin tuoreimpia kommentteja, jotka peilasivat vieressä vasta julkaistuihin uutisiin.

Ilman 24/7 -toteutustakin vastaavankaltaista kahdensuuntaista viestintää pystyisi tuottamaan tyylillä. Mainos pyörimään vain lounastunneilla, tai aamun uutisten ensikommentit. Kolmivuorotyö ja copywriter esiintyvät harvoin samassa lauseessa. Kokeilin Googlella.

Parhaan verkkoviihteen kategorian voitti Emmynkin napannut, katsojia osallistamaan pyrkinyt ruotsalainen crossmedia tuotanto Totuus Marikasta (Sanningen om Marika). Viiden viikon ajan ihmiset etsivät vihjeitä kadonneesta Marikasta ja hänen katoamiseensa liittyvistä ihmisistä, "Osallistumisdraamaa" ryyditettiin näyttelijöin varustetuilla live-keskusteluilla tv:ssä, radiossa, netin blogeilla ja eri palveluihin ujutetuilla vihjeillä tuettiin tarinaa. Ohessa lyhyehkö esittely:

Ei ollut mitenkään yllättävää, että Tekninen innovaatio –kategorian voittaneen ammattilaisille suunnatun musiikinjakopalvelun SoundCloudin perustajat ovat myös intohimoisia musiikin monitoimimiehiä

SoundCloud: The Tour from SoundCloud on Vimeo

SoundCloudin kanssakin parhaasta teknisestä innovaatiosta kilpaillut live-mobiililähettämisen mahdollistava Bambuser voitti parhaan mobiiliratkaisun palkinnon. Ohessa Björn Falkevikin lähetystä tai vaihtoehtoisesti miehen viimeisin lähetys:

Mobiili huomioidaan järjestelmällisesti uusissa verkkopalveluissa ja Best System Supplier –kategorian voittaneen JayCutin Beta-vaiheessa oleva verkkopalvelu ei tee poikkeusta. Jaycuttiin voit ladata omat kuvasi, videosi, kappaleesi, esimerkiksi luuristasi, miksata ne yhteen ja julkaista vaikka blogissasi.

Mistä päästtänkin Fruugoon ja omaan miksaukseeni, jossa yhdistin Fruugon mainoksesta Simessä Nokian e71:llä napsaistun kuvan, samalla luurilla kuvatun Fruugon esittelyn alun, Vibe Fellazin bad Girls Need Love Too –kappaleen ja lainauksia Fruugon sivuilta. Betassa kuvat eivät latautuneet vielä e71:llä suoraan ja vaikka editointi on nopsaa, kovin paljon työkaluja se ei vielä tarjoa.

Videolla Simessä haastatellut vastaavat kysymykseen What is Fruugo?

Ai niin, mitä Janne Waltonen sitten kertoi Fruugosta tilaisuudessa? Melko vähän, mikä sai kritiikkiäkin jo osakseen. Kauppapaikka Fruugon beta julkaistaan joka tapauksessa tammikuussa Suomessa ja Ruotsissa, jolloin myös kuluttajia otetaan mukaan muutaman kymmenen kauppiaan rinnalle. Fruugo tarjoaa ostajille mahdollisuuden ostaa omalla kielellään kirjoja, levyjä, vaatteita ja muita tuotteita mistä tahansa maasta. Kauppiaille palvelu on komissiopohjainen, muita maksuja ei ole, mikä tekee mukaan lähtemisen hyvin riskittömäksi kauppiaille. Siis Fruugon mukaan maailmaa valtaamaan hyvät suomalaisetkin verkkokauppiaat.

Digitaalisuus tappaa printin

Suomen vanhin yritys eli 1642 perustettu Frenckellin kirjapaino on menossa konkurssiin. Frenckell on profiloitunut korkealuokkaiseen painojälkeen eli se ei lähtenyt mukaan digitaalisen printtauksen kilpailuun vaan päätti panostaa painolaatuun nopeuden ja hinnan kustannuksella. Kauppalehden mukaan töitä olisi kyllä riittänyt, mutta hinnat jouduttiin painamaan niin alas, ettei toiminta kannattanut. Aiemmin kirjapainot tekivät itse mukavaa lisäkatetta tuovat reprotyöt, mutta nykyisin periaatteessa kuka vain voi tehdä materiaalin omalla koneella niin valmiiksi, että painolle jää vain monistajan osa.

Sanoma tappaa satasen eli se yhdistetään Metroon. Ilmaislehtien markkinoilla ei riitä tilaa kahdelle lehdelle.

Iltapäivälehtien levikit laskevat, mutta verkkosivuston kävijämäärät kasvavat jatkuvasti.

Taloussanomat siirtyi pelkkään verkkoversioon.

Tällaisista uutisista voisi joku vetää sen johtopäätöksen, että digitaalisuus syö painettua mediaa kuin ruisleipää niin perinteisen painamisen kuin ihmisten ajankäytön kohdalla. Tietyllä tavalla näin onkin: nykymaailmassa asiat liikkuvat nopeasti ja digitaalisten ratkaisujen kehittyessä vanha tekniikka jää auttamatta jalkoihin. On vaikea mennä sanomaan, olisiko Frenckell selviytynyt paremmin, jos se olisi lähtenyt levittämään valikoimaansa digi"monistamiseen", mutta digitekniikan kehityksen vaikutus näkyy lopputuloksessa selvästi.

Uusimman tutkimuksen mukaan alle 40-vuotiaista käytännössä kaikki käyttävät verkkoa. Yli 40-vuotiaissa käyttö vähenee, mutta kaikista 16-74-vuotiaistakin yli neljä viidestä on käynyt internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Kun ihmiset käyttävät verkkoa jatkuvasti enemmän ja useammin, tulisi mainostajienkin viimeistään nyt miettiä heille sopivia keinoja näkyä digitaalisessa maailmassa. Välttämättä näkyminen ei tarkoita bannerimainontaa vaan jotain ihan muuta. Vakavaa miettimistä olisi kuitenkin syytä harrastaa. Monet suomalaiset yritykset ovat asiaan jo havahtuneet, mutta monet ovat vielä tukevasti unten mailla.

Osa ongelmaa saattaa olla siinä, ettei yrityksen sisällä tiedetä, kuka on esimerkiksi vastuussa omista verkkosivuista. Ovatko yrityksen kotisivut markkinointi- vai IT-osaston leikkikenttää? Mikä on www-sivuston funktio? Ne tuntuvat usein vieläkin olevan vain printtiesite vietynä verkkoympäristöön.

Yksi ratkaisu olisi nimetty henkilö, jonka vastuuna olisi yksinomaan digitaalisten kanavien rooli viestinnässä ja markkinoinnissa. Uusia mahdollisuuksia tulee koko ajan niin paljon, ettei  markkinointijohtajalla tai -päälliköllä voi olla aikaa perehtyä niihin. Vai olenko väärässä?

Kiinteistövälittäjät x.0

Kiinteistövälittäjät ovat uusineet palveluitaan rapakon takana. Asuntoja voi etsiä, katsella, selailla tai Trulia Snapshotsin tapauksessa painaa play nappia ja antaa palvelun esitellä asuntoja sinulle.

Kauniin Microsoft Live Earthin päälle tehdyn liittymän lisäksi Trulian palvelussa on kattavin ja käytettävin lisätietosivu mitä olen kiinteistövälittäjillä koskaan nähnyt. Lisätietosivulta löytyy vertailut muihin asuntoihin, lähimmät koulut arvosteluineen, hintakehitykset ja vaikka mitä.

Trulian lisäksi muutkin välittäjät Pohjois-Amerikassa ovat mash-upanneet oman palvelun olemassa olevan karttapalvelun päälle. Century 21 Kanadasta on käyttänyt Google Mapsiä alustanaan. Erittäin toimivassa käyttöliittymässä taloja voi selailla alareunassa, hakea kartalta tai etsiä. Sivun reunaan tulee kiinteistöistä tarvittaa tietoa ja kontaktit.

Google innovoi, Google kasvaa!

Google lähtee levittämään Maps sovellustaan YouTuben opein. Google mahdollistaa Google Mapsin sijoittamisen eli embedaamisen minne tahansa sivulle kopioimalla html-koodin sivustolle. Yksi syyhän YouTuben kasvun takana oli nimenomaan tämän verkostoitumisen ymmärtäminen. Työnnetään lonkerot mahdollisimman pitkälle...

Esimerkiksi otappa kiinni tuosta allaolevasta kartasta ja liikuttele sitä. Loistavaa! Sehän toimii...

Näytä suurempi kartta

Nyt kaikki pienemmätkin firmat ja bloggaajat voivat liittää kartan sivustoilleen ilmaiseksi, kuten Niko on tehnyt. Palveluhan toimii niin, että etsit paikan jonka haluat liittää sivustollesi Google Mapsista ja painat "link to this page" tai "tee linkki tähän sivuun" -nappia ja kopio html-koodi omaan blogiin tai sivustolle. Helppoa. Hyvä Google.