[Pientä oman suunnittelun mainostusta.] Tässä on Finnmatkojen Lomajengi applikaatio jolla voi facebookissa testata ketkä sopisivat matkaseuraksi seuraavaan reissuun. Omat mieltymykset valitaan ns. slidereiden avulla, jonka jälkeen ohjelma vertaa valittua profiilia muiden käyttäjien matkustusmieltymyksiin. Sopivan reissuseuran ohessa on valittujen matkustusmieltymysten pohjalta kohdistettuja matkavinkkejä. Applikaation on rakentanut Zipipop.
Mitä tapahtuu kun nettiyhteisöt päättävät näyttää voimansa ja alkavat leikkiä jonkun yrityksen kanssa? Huumoria parhaimmillaan.
New York Mets lanseerasi netissä kilpailun jossa yleisön toivottiin äänestävän Metsille uuden tunnuskappaleen. Tunnuskappale soitettaisiin jokaisen ottelun alussa ja saisi muutenkin huomiota seuran ympärillä. Mets oli antanut esimerkkikappaleita Amerikkalaisen rockin kultaisista hiteistä. Amerikanrokkia, no ei kai? Netissä asiasta oltiin eri mieltä, koska kyllähän Metsin tunnariksi sopisi huomattavasti paremmin brittiläisen Lancashiren oman pojan Rick Astleyn vuoden 1987 hitti Never Gonna Give You Up. Rickin biisi sai nopeasti taakseen minikansanliikkeen ja mm. Facebook ryhmiä valjastettiin äänestystä varten. Tulos: 5 miljoonaa ääntä ja kasari raikaa nyt Mets stadionilla. Ei voi olla parempaa huumoria. Huumorin takaa kannattaa myös huomioida uuden median mahti masinoida miljoonia ihmisiä asioiden ympärille.
Fanit ei ymmärrä tätä huumorin kukkaa, vaan buuaavat biisin päälle. Tämäkös tietysti nettiyhteisöä miellyttää.
Ohessa hieman vertailua Facebookin aktiivikäyttäjien profiilista verrattuna kaikkiin suomalaisiin. Käyttö korostuu erityisesti 20-29 -vuotiaissa, joissa n. 40% kaikista suomalaisista on Facebookin aktiivikäyttäjiä. 30-34 -vuotiaistakin aktiivikäyttäjiä on yli 20%. Lukumäärällisesti puhutaan kymmenistä tuhansista ihmisistä.
Toinen huomio on se, että aktiivikäyttäjiä löytyy myös eläkeikää lähestyvistä ihmisistä. Yli 60-vuotiaitakin aktiivikäyttäjiä on tuhannen luokkaa. Löytyisikö tästä sopiva täsmämarkkinointikeino myös perinteisesti nettimarkkinoinnillisesti ajatellen vaikeasta porukasta?
Facebookissa aktiivikäyttäjiksi lasketaan viimeisen kuukauden aikana palvelussa käyneet ihmiset.
Lähteet: TNS Atlas & Facebook
Olin puhumassa MTL:n seminaarissa Facebookista tänä aamuna ja ajattelin postata tänne esitykseni (facebook_mtl_sami_salmenkivi.pdf, 6MB). Presessä on yleistä löpinää ja muutama vinkki kuinka mainostaa, markkinoida tai kehittää facebookissa. Ilman puhetta esitys on toki hankala ymmärtää. Semmassa esiteltiin HS.fi:n application, joka oli toiminut erittäin hyvin - kerännyt paljon käyttäjiä ja ohjannut liikennettä HS:n sivustolle. Siitä tulikin mieleen, onkohan Suomessa tehty paljon muita applicationeita?
Haluaisin nyt haastaa teidät lukijat, jotta tietäisimme mitä suomalaiset firmat tekevät feissarissa. Laittaakaa linkkejä kommenttikenttään suomalaisista applicationeista. Itselleni on tullut vastaan tämmöisiä:
http://apps.facebook.com/helsinginsanomat/
http://apps.facebook.com/feikkititteli/
Ja, loppuun vielä osaksi näyttämäni video kokonaisuudessaan:
Teini-, opiskelija- ja nörttiporukoihin assosioituvat yhteisöpalvelut eivät välttämättä näytä samanlaisilta, saati houkuttele samoja ihmisiä. Kuitenkin suuret massat helposti surffaavat word-of-mouthin saattelemina palvelusta toiseen. Vaikka Facebook ei ole ottanut ylivaltaa MySpacesta niin maailmalla kuin kotokulmillakaan, on valtasuhteiden kääntymistä taholla jos toisella katseltu kiinnostuneina.
Mutta muuttuuko aseltelma kuitenkaan lopulta? FaberNovel on hiljattain julkaissut mielenkiintoisen tutkimusraportin suurimmista yhteisöpalveluista. Ei-yhtään-yllättäen, mutta mielenkiintoisesti oheinen kuva nostaa naamakirjan ja omatilan olennaisen eron: yksityisyys vai anonymiteetti? Ehkä maailmalla on yksinkertaisesti riittävästi massaa koukuttua erilaisiin mikrobiteillä sykkiviin kommuuneihin. Ovatko kaverusportaalit lopulta todellisia toistensa kilpailijoita?
(Source: FaberNovel)
Kiireinen syksy on yllättänyt DigiTalikon. Eilisen uutuuksissa ei tänään ole enää mitään uutta, mutta otetaan kuitenkin pieni vilkaisu äskeiseen.
Ei liene yllätys, että verkon merkitys viestintävälineenä on vahva. Yli kymmenes brittein verkkoliikenteestä ohjautuu sähköpostipalveluihin tai yhteisöllisen median sivuille. Myös kotimaisen eMedia-tutkimuksen mukaan viestinvälitys koetaan tärkeäksi, sähköposti on merkittävimpiä syitä käyttää internetiä etenkin vanhemmissa ikäryhmissä.
Keinot kuitenkin kehittyvät. Lokakuussa kaatui yksi virstanpylväs, kun liikenne yhteisöllisille sivuille ohitti liikennemäärän sähköpostipalveluihin Iso-Britanniassa. Ja vaikka yhteisöjen tehokas kaupallinen hyödyntäminen saattaa monista tuntua utopistiselta teknohypen unelmalta, jo nyt yli 3 prosenttia kaupallisten verkkosivujen liikenteestä oli peräisin yhteisöllisiltä sivustoilta. Mainostamatta tai ilman, tästä huolimatta merkittävä ja kasvussa oleva määrä kuitenkin.
Mainostajan näkökulma ei silti liene ainoa tapa tutkiskella yhteisöjä. Kansalaisjournalismista on puhuttu paljon, mutta eilinen osoitti konkretian tehokkuutta. Jokelan valitettavat tapahtumat löysivät tiensä keskustelupalstoille ja IRC-Galleriaan miltei nopeammin kuin perinteisten medioiden sivuille. Yhteisöllinen media imee ja tuottaa tuoretta tietoa tehokkaasti.
Kun aiemmin manailtu Zombeilla viskominen unohtuu, voisi Facebookin ja Jaikun kaltaisten palveluiden kuvitella nostavan päätään vakavasti otettavina viestiminä. Mutta voiko "viestintä" pitää sopivana sanana, ehkä kyseessä lienee pikemminkin julkisen keskinäinviestinnän ja kansalaisjournalismin välimuoto. Iso ansa piilee kuitekin vielä uskottavuudessa: kenen viestiin sinä uskot? Mediatalotkin ovat lähteneet mukaan juoksuun.
Iso-Britanniassa yhteisölliset sivustot kuten MySpace, Facebook ja Bebo keräävät enemmän liikennettä kuin sähköpostipalvelut kuten Hotmail ja Gmail. Graph by HitWise
Keskiviikko 6.11. tapahtumat nousivat nopeasti blogien palstoille ympäri maailmaa. Graph by BlogPulse
Sami kirjoitti hiljattain Facebookin pienestä tunnettuudesta Suomessa verrattuna esimerkiksi MySpaceen. Maailmalla tilanne vaikuttaisi olevan toinen, ainakin kahden yhteisösaitin kädenvääntöä on ruodittu niin monessa blogissa kuin myös läjässä lehtiartikkeleita. Kaikesta hype-kivasta huolimatta yhteisöllisyys voi olla myös kirous.
Olen järjestelmällisesti ollut huomaamatta naamakirjakavereiltani tulevia vampyyrin puraisuja ”sun muita pelasta Itämeri -projekteja”. Muutama päivä sitten työkaverini kuitenkin soitti hätääntyneen kiukun värisyttämällä äänellä ja kysyi miten saisi tyrkättyä vampyyreille sipulin suuhun. Puolitutun bisneskumppanin feedejä kun ei viitsi omalla sivulla katsella, eikä vahingossa hyväksyttyä kaverikutsua voi näin myöhäisessä vaiheessa enää kokonaan torpedoida. Minne siis vetää raja? Facebook kavereille ja LindkedIn työkavereille –ideologia kuulostaa järkevältä, mutta käytäntö huutaa toimimattomuuttaan.
Heitänkin ilmoille kysymyksen, voiko Facebookista varteenotettavasti kasvaa tulevaisuuden Google, jos käyttäjiä (jo nyt) ärsyttää? Kiiltokuvien takaa paljastuu todellista kauhua.
Facebookista on puhuttu paljon viimeaikoina. Mömmön (Markkinointi&Mainonta) pääkirjoituksessa hehkutettiin kavereiden olevan Facebookissa ja Taloussanomissa kerrottiin Facebookin olevan uusi Google. Facebookilla artikkelissa sanottiin olevan jo 50 miljoonaa käyttäjää.
Hypestä ja lehtimaininnoista huolimatta, Facebookin kasvu ei ole kuitenkaan vielä ehtinyt Suomeen. Meidän tuoreen (toissaviikoisen) tutkimuksen mukaan esimerkiksi MySpace on Suomessa ylivoimaisesti tunnetumpi ja käytetympi verkostoitumispalvelu kuin Facebook.
Tutkimustuloksista käy myös ilmi, että suuren kansan tietoisuudessa ja käytössä ovat kansainvälisistä uusista "web2.0" nettipalveluista vain YouTube ja Wikipedia. Alla on tulokset tutkimuksesta, jossa kysyttiin internetissä 712 suomalaiselta netinkäyttäjältä kansainvälisistä uusista palveluista. Virhemarginaali on neljä prosenttiyksikköä, joten yksittäisiä prosentteja ei kannata lukea kuin raamattua, mutta suuntaviivat ovat selkeät. Alla olevia kuvaajia, voi karkeasti lukea näin: harmaat - ei ole käynyt, vihreät - käy joskus, oranssit - käyttää säännöllisesti.
Kuten jo sanottua Wikipedia ja YouTube ovat valtamedioita joita käytetään paljon. Jos suomalaisia netin käyttäjiä on noin kolme ja puoli miljoonaa, voidaan MySpacessa laskea käyneen melkein miljoona suomalaista:
Saa nähdä miten nopsaan Facebook kasvaa Suomessa, mutta ainakin muissa pohjoismaissa kasvu on ollut hurjaa. Juttelin Facebookin myyntijohtajan Mike Murphyn kanssa Berliinissä kesällä ja vaikka ei Suomen lukuja paljastanutkaan (tai tiennyt) kertoi Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa kasvun olevan 50 % viikossa.
MySpace ja Facebook tulevat todennäköisesti vahvistamaan omia osaamisalueitaan ja näin pysyvät hieman erillään. MySpacen tod.näk. keskittyy sivustojen muokattavuuteen ja musiikkiin. Niin ja muistakaan, että tämän kuulitte ensimmäisenä DigiTalikosta: MySpacelle tulee Suomeen oma organisaatio vielä tänä vuonna. Jännää! Mitäköhän ne keksii..?
Muut hypetetyt uuden internetin palvelut eivät kiinnosta ketään. Minut yllätti ainakin Flickrin tuntemattomuus. Second Life tunnetaan hieman paremmin, mutta siellä ei ole käyty. Suomalaista Jaikuakaan ei kukaan vielä tiedä.
Viime viikolla Iso-Britannian kansallinen tilastokeskus kertoi 385.000 ihmisen (kasvua 8,7 %) muuttaneen ulkomaille pitkäaikaisesti kuluneen vuoden aikana. Samaan aikaan HitWise Intelligencen mittausten mukaan Britanniasta käsin tehtyjen ulkomaan asuntokaupan hakujen määrä nousi 24 %. Verkon suosituimmat sivut korreloinevat jossain määrin ihmisten päivittäisiin rutiineihin ja harrastuksiin, mutta voisiko hakukoneiden hakumääristä vetää johtopäätöksiä huulilla pyöriviin aiheisiin ja aikeisiin?
Vuoden 2006 alussa Igglo rymisteli markkinoille ja hakukoneiden listoille pikaponkaisulla. Parissa kuukaudessa kiinnostus laki muiden suurten toimijoiden tasolle. Tietoisuuden kasvaessa alkukiinnostus lopahti. Yllättäen sama kävi myös asuntojen hintatietojen julkistamisen kanssa vain muutama kuukausi sitten. Tasaisten hakumäärien taustalla lienee perustarpeet tiedosta, mutta mikä ihmisiä oikeasti kiinnostaa enemmän, vai kiinnostaako mikään?
Nörttipiirien huhut bongaa kätevästi esimerkiksi eniten tägitettyjä linkkejä listaavasta Popurls-palvelusta. Samoin blogien aktiivisuutta mittaavat ohjelmat, mm. BlogPulse saattavat paljastaa huomisen puheenaiheet. Alemmassa esimerkissä kirjoittelu-aktiivisuutta on mitattu muutamista Tomin asiakasaamussa presentoimista megatrendeista. Kuitenkin isossa maailmassa puheenaiheiden poimiminen on kotoisia minimarkkinoita helpompaa. Mielenkiintoisen (masentavaa?) tutkittavaa on mm. Google-US Trendsin 100 haetuinta (siveys-suodatettua) juorulehtien aiheita noudattelevaa hakutermiä.
Niin tai näin, verkko heijastelee ihmisten aivoituksia, oli kyseessä hakukoneiden pimennoista löytyvät yksityiselämän salaisuudet tai porukalla sosiaalisissa medioissa juoruiltavat julkkikset. Sähköisen media selaaminen voi tarjota kuitenkin "oikeatakin" tietoa kilpailutilanteista ja ostoaikeista. Melkein vuoden päivät PlayStation 3:n ja Nintendo Wiin perässä laahannut Xbox 360 on kuukausi sitten hivuttautunut konsoleiden hakutilaston kärkeen. Vaikka Wiin markkinaosuus on edelleen kasvanut nopeiten, näyttää aika kuitenkin kääntyykö ihmisten kiinnostus myös myyntilukuihin. Tähän astisten uskomusten ja kokemusten mukaan kyllä.
Nokia evoluutio 1977-2007: kumisaapas - televisio - matkapuhelin - internetyhteisö - musiikkikauppa
Nokia on lähiaikoina tehnyt strategisia siirtoja, valmistautuen ottamaan uusia askeleita yhdistäessään ihmisiä brändinsä "Connecting People" mukaisesti. Nokia osti kesällä valokuva- ja videopalvelu Twangon, jota voi pitää Flickrin tyyppisenä palveluna. Nokialla on tällä hetkellä tiivis yhteistyö Flickrin kanssa, mutta he ilmeisesti haluavat upottaa valokuvapalvelun jo puhelimeen, tehden kuvien internetiin siirrosta vielä nykyistä helpompaa.
Nokia on aikasemmin testannut Music Recommenders palvelussa musiikkiyhteisön toimivuutta ja viime vuonna he ostivat Loudeye-nimisen netinmusiikkialustoja tehneen yrityksen. Todennäköisesti puhelimiin integroitu musiikkikauppa on todellisuutta aivan lähiaikoina. Markkinoilla huhutaan Applen iTuneksen kaltaisesta palvelusta.
Viimeisin aluevaltaus on Mosh niminen verkkoyhteisö, joka on "suljetussa" beta-testauksessa tällä hetkellä. Palvelua voi käyttää netissä ja puhelimella. Jos haluat olla ensimmäisten joukossa käyttämässä palvelua salasana sivulle on: ALLACCESS
Blogimme käsittelee digitaalista markkinointia ja digitaalisuutta markkinoinnin työvälineenä. Keräämmme ajankohtaista informaatiota ja uusia ideoita ensisijaisesti internet- ja mobiilimaailmoista, sekä digimarkkinoinnista laajemminkin. Lisäksi julkaisemme pidemmälle vietyä pohdintaa markkinoinnista uusissa kanavissa ja tuoreita teoriamalleja.
Talikko:
Talikko, taikko eli tarikko, myös tadikko, on työkalu. Talikolla luodaan sellaisia aineita, joiden käsittelyyn lapio ei työkaluna sovellu. Talikon materiaalit ja muotoilu suunnitellaan käsiteltävän aineen omainaisuudet huomioon ottaen. (Wikipedia:talikko)
DigiTalikko on mediatoimisto Dagmarin blogi
| Sun | Mon | Tue | Wed | Thu | Fri | Sat |
|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | ||
| 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 | 12 |
| 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 | 19 |
| 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 | 26 |
| 27 | 28 | 29 | 30 | 31 |
Recent Comments