DigiTalikko

Mistä löytäisin Honda Civicin?

Rapakon takana on pari viikkoa sitten käynnistynyt etsintäkilpailu: kuvitteellinen vapaapainija Cesar the Champion Luchador ei muista minne hän on jättänyt uuden Honda Civicinsa ja ihmisten pitäisi löytää auto jostain verkon syövereistä. Periaatteessa kilpailuun voivat osallistua vain USA:n kansalaiset, mutta tehtävissä näyttää pääsevän eteenpäin vaikka kertoisikin olevansa jostain muualta kuin Amerikan mantereelta kotoisin. Tehtävissä pitää löytää vihjeitä Twitteristä, Youtubesta ynnä muualta ja yksi vihje johtaa aina seuraavaan. Uskon, että monelta kuluu tuntikausia twitterfeedejä kytätessä ja vihjeitä muualta hakiessa.

 

Cesar the Champion Luchador

Saako Twitter-viestillä auton liikkeelle?

Mersu pisti Jenkeissä pystyyn kilpailun, jossa halukkaista valitut kuskit pyrkivät pääsemään ensimmäisenä maaliin. Tässähän ei ole tietenkään mitään uutta, paitsi, että autot suostuivat liikkumaan vain Twitter-viestien voimalla. Neljä Twiittausta kuljetti autoa yhden mailin.

Kilpailuun kuului siis olennaisena osana aktiivisen kannattajakunnan saaminen ja heidän pitämisensä aktiivisina helmikuun alkupäivien aikana. Näin saatiin viesti leviämään viraalisti ja lopulta se tietysti tavoitti myös perinteisen median nostaen ansaittujen mediaeurojen määrää huikeasti.

Twitter on valtameren takana huikean suosittu ja sen takia se on monesti kantavana voimana heidän interaktiivisuutta vaativissa kampanjoissaan. Helposti ajatellaan, että koska Suomessa Twitterillä ei ole samanlaista asemaa, ei samanlaisia kampanjoita pystyisi jalkauttamaan tänne. Ajatuksessa jäädään kuitenkin liikaa kiinni tekniikkaan. Jos halua löytyy, löytyy myös ratkaisu. Esim. Facebookin chat toimi kuukausi sitten Valion tapahtumassa paremmin kuin etukäteen toivoimmekaan. Kyse on enemmän halusta, ideasta ja riskinottokyvystä.

Mercedes-Benz Tweet Race from thepixel on Vimeo.

 

 

Yhteisöllisyys tulevaisuuden tuotekehityksen avaimena: Case Nokia

Nokian Jussi Mäkinen - titteliltään Marketing Manager, Lead User -  puhui Activearkin seminaarissa 12.11.2009 yhteisöllisyyden hyödyntämisestä tuotekehityksessä. Nokia on hyödyntänyt käyttäjäyhteisöä esimerkiksi N900:n kehityksessä. N900 käyttää ohjelmistonaan Maemoa, joka on avoimen lähdekoodin ohjelmisto, ja hakkerit (Mäkinen puhuu mieluummin hakkereista kuin nörteistä) ovat kehittäneet Maemoa yhteistyössä Nokian kanssa.
 
Mäkinen lähti kehittämään yhteisöllisyyttä gradunsa pohjalta.
 
"Olin kiinnostunut siitä miten hakkerit muuntelivat pelikonsoleita paremmin sopivaan omaan käyttöön ja samalla innovoivat laitteiden kehittäjien bisnesmalleja vastaan (tätä kutsutaan jossain kirjallisuudessa "parasiittiseksi innovoinniksi"). Muutamien keissien kautta näytti siltä että mitä enemmän hakkerit tuotteita muuntelivat, sitä paremmin ne menestyivät markkinoilla ja mikä kaikista mielenkiintoista, pelikonsolitekijöiden oma tuotekehitys näytti seuraavan hakkereiden innovaatioita pienellä vuoden tai parin viiveellä."
 
Mäkisen kiinnostus Nokiaa kohtaan heräsi yrityksen tuotua samaan aikaan markkinoille 770 Internet Tabletin, päätteen joka avulla pääsi nettiin. Hän huomasi sen kiinnostavan hakkereita, ja lähti myymään tutkimusideaa Nokialle seurattuaan ensin tuotekehitystä yrityksen ulkopuolelta. Hän halusi selvittää, olisiko kehitys rinnasteinen pelikonsoleihin - Mäkisen mukaan hakkereiden kiinnostus tuotteeseen ennakoi sen menestystä markkinoilla. Hän myös totesi asian olevan näin.
 
Mäkinen alkoi jäljittää hakkereita graduaan varten.
 
"No hauska tarina näistä hakkereista [- -] oli että muutamat niistä itse asiassa olivat töissä Nokialla mutta hakkeroivat vapaa-aikanaan sitten näitä applikaatioita jotka rikkoivat tai olivat ns. "reverse-engineering"  tavalla tehtyjä peliemulaattoreita tai IM-clientteja. Nämä toivat sellaisia toiminnallisuuksia tuotteisiimme jota Nokia ei voisi tehdä ilman että maksaisimme niiden käyttöoikeuksista erikseen. Se nimenomainen havainto että nämä tyypit olivat Nokian palveluksessa sopi Tanja Kotron Hobbismi-tutkimusten kanssa hyvin yksiin sillä hobbismi perustui siihen että työntekijöiden oma harrastuneisuus vaikuttaa vahvasti tuotekehitysprosessiin."
 
Hobbismilla tarkoitetaan työntekijöiden omaa harrastuneisuutta ja Tanja Kotro on tutkinut sitä Suunnon kohdalla. Avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat saatavilla kaikille, myös yrityksen kilpailijoille. Silti Mäkinen luottaa siihen, että se koituu pitkällä tähtäimellä Nokian eduksi.
 
"Nokialla ja meidän Maemon kanssa tuotekehitys hakkerien kanssa alkoi hyvin luonnollisesti koska laite perustuu Linuxiin joka on avoin kaikenlaiselle muuntelulle. Yhteistyö meidän käyttäjä/kehittäjäyhteisön kanssa on siis ns. rakennettu tuotteeseen sisään eikä ilman sitä tuotetta pystyttäisi edes tekemään. Tämä tekee tuotteesta siis fundamentaalisti hyvin erilaisen kuin esim. kilpailijamme tuotteet. Kuitenkin se innovointi, joka omasta mielestäni on sitä kaikista mielenkiintoisinta ja jopa hedelmällisintä, tapahtuu kun hakkerit innovoivat meidän omia tai muita alalla olevia vakiintuneita ansaintamallejamme vastaan, sillä näissä ideoissa ja keksinnöissä on uuden ajattelun siemen. Tämänkaltaisten innovaatioiden kääntäminen luomaan täysin uusia liiketoimintamalleja on taiteenlaji jonka luomista olen itse ollut vahvasti ajamassa”  

Käytännön tasolla Mäkinen vetää myös co-creation-projekteja, jossa hakkerit ja muut edelläkävijät kehittävät yhdessä Nokian tuotepäälliköiden sekä designereiden kanssa uusia tuotekonsepteja ja ratkaisuja. Maemo-projekti onkin ollut monessa mielessä pilottihenkinen projekti Nokialle.
 
"Maemo-organisaatio Nokian sisällä oli kyllä mahtava paikka päästä mukaan aikaisessa vaiheessa, koska siellä monia juttuja tehtiin ensimmäistä kertaa. Samalla oltiin aika avoimia uusiinkin kokeiluihin joten sinänsä mitään erityisen suuria haasteita ei ollut, kunhan ei itse antanut periksi jos jotain halusi tehdä."
 
Mäkinen kommentoi, että käyttäjäyhteistyöstä on apua erityisesti uuden luomisessa ja hän näkee markkinoinnin ja tuotekehityksen olevan saumattomasti liitossa.
 
"Monissa organisaatioissa kuten Nokialla tehdään hyvin paljonkin perinteistä käyttäjätestausta, jossa validoidaan jo tehtyjä ratkaisuja, mutta on ymmärrettävä että tämä on täysin erilainen asia kuin luoda uutta käyttäjien kanssa. Molempia tarvitaan mutta markkinoinnin tehtävä on nimenomaan olla tässä co-creationissa eli uuden luonnissa mukana. Itse sanoisin että organisaatiolta se vaatii nimenomaan sitä että tuotemäärittelyfunktiossa (product management) on mukana myös markkinoinnillista osaamista eikä niin että markkinoijat työskentelevät vain ja ainoastaan omassa markkinointifunktiossa. Tuotemäärittelyfunktion johdolla pitää siis olla pelisilmää ottaa markkinointi mukaan ja samalla olla avoin myös organisaation ulkopuolelta tuleviin ideoihin. "
 
Tulevaisuudessa Mäkinen näkee että yhteistyön käyttäjien kanssa kasvamaan yritysmaailmassa. Mutta haasteeksi hän kokee juuri oikeiden verkostojen löytymisen.
 

"Nokian tietokoneiden kaltaisten tuotteiden kohdalla en itse usko "crowd-sourcing" malliin  jossa tuotekehitys ulkoisestaan "massoille" vaan enemmän uskon että tuotekehitykseen pitää saada ulkopuolista osaamista niiltä edelläkävijöiltä (ns. Lead User) jotka pystyvät tuhoamaan vanhaa keksimällä jotain uutta. Haastavaksi homman tekee se että tarvitaan paljon näkemystä ja visiointikykyä jotta edelläkävijäkäyttäjät ja hakkeri-innovaatiot löydetään massojen seasta puhumattakaan siitä että näin löydetyt ideat osataan tuotteistaa ja markkinoida oikein. Toisaalta ne toimijat jotka tämän kaiken osaavat, tulevat uskomani mukaan kehittämään tuotteita ja palveluita jotka radikaalisti muuttavat markkinoita."

Niin, minne tulevaisuus vie markkinoinnin ja tuotekehityksen? Useissa yrityksissä ajatellaan valitettavasti edelleen niin, että "me tehdään tämä tuote" ja "myykää te se". Ilman että kukaan on kysynyt kuluttajalta, haluaako hän tällaista tuotetta. Siksi olisi hyvä avata korvat ja kuunnella, mitä kiinnostuneet käyttäjät kuiskivat.

Jussi Mäkinen Twitterissä: http://twitter.com/luovanto

(Kursivoidut tekstit ovat sähköpostilla tehdystä Mäkisen haastattelusta.)

Kaupunkilaisen farmi on netissä

Farmin pyörittäminen alkaa käydä jo työstä: lehmät täytyy lypsää ja muistaa poimia myös mansikat. Farmini on lomittajan tarpeessa.

Facebookin uusin villitys on FarmVille niminen maataloussimulaatiopeli. Pelillä on Appdata.comin mukaan tällä hetkellä jo yli 60 miljoonaa kuukausittaista pelaajaa. FarmVillen pelaajat perustavat itselleen pelissä farmin, jossa voivat viljellä maata sekä hoitaa elämiä. Kun viljelmät ovat valmiina, pelaaja voi korjata sadon ja ansaita ”farmirahaa”. Tällä rahalla voi sitten ostaa lisää siemeniä ja eläimiä, ja sitä kautta kerätä lisää omaisuutta ja rakentaa omaa farmia. Rahaa voi myös ostaa PayPalilla tai luottokortilla. Pelaajat voivat myös lähettää toisilleen lahjaksi puita ja eläimiä.

Pelin kehittäjä Zynga on tuonut peliin myös hyväntekeväisyyden. FarmVillen kaupasta löytyy bataatin siemeniä, joita ostamalla pelaajat voivat tukea maailman seitsämänneksi köyhimmän maan Haitin lapsien ruokailua. Ostettujen bataatin siemenien tuloista Zynga lahjoittaa 50% Haitilaisten lapsien ja perheiden terveellisen ruokailuun.

Peli on saanut paljon palstatilaa myös keskustelupalstoilla ja foorumeilla, joissa pelaajat kyselevät vinkkejä kuinka pelissä pääsee etenemään tai miten pinkin lehmän voisi saada omalle farmilleen. Jotkut pelaajat ovat jopa tehneet excel – taulukoita, joista voivat seurata mitkä viljelmät tuovat suurimmat voitot. Itse olen pelannut FarmVillea vasta reilun viikon ajan, mutta olen jo huomannut kuinka hektistä ja stressaavaa elämä farmilla voi olla. FarmVillen pelaajia löytyy myös työpaikaltani, jossa lounastunnilla lypsämme lehmät sekä vaihdamme farmiemme kuulumisia.

FarmVillea pelaa päivittäin 12 miljoonaa pelaajaa. Pelissä näkyvät ajankohtaiset teemat, kuten Halloween, jolloin pelaajat voivat ostaa teemaan liittyviä tavaroita. Missä vaiheessa mainostajat kiinnostuvat tästä kasvavasta ilmiöstä ja alkavat hyödyntämään vielä brändäämätöntä ympäristöä? Joulun ja joululomien lähestyessä moni pelaaja joutuu kysymään itseltään, että kuka huolehtii farmista, jos itse ei ehdi? Voisiko joku yritys esimerkiksi tarjota farmilla lomittajapalvelua? Kyllähän se helpottaisi farmin pyörittämistä, kun tietäisi että voisi ”palkata” omalle farmilleen lomittajan tarvittaessa.

Oravannahka 2.0

Törmäsin alkuviikosta verkkopalveluun, jonka idea yksinkertaisuudessaan riemastutti pitkästä aikaa. Osin ehkäpä siksi, että oman muuton alta katselin tavaroiden hintoja ja kaupankäyntiä Huuto.net –palvelussa. Totesin pian, että samantein fiksuinta olisi antaa suuri osa tavaroista ilmaiseksi sellaisille, jotka niitä oikeasti tarvitsevat. Tietenkään sellaista palvelua, jossa ilmaisella olisi joku arvo ei ole. Tai oikeammin ei ole vielä Suomessa.  

Kolmisen viikkoa sitten lanseerattu Listia on huutokauppapalvelu, joka haluaa olla ilmaisen tavaran eBay. Pisteitä saa jättämällä omia tavaroitaan huutokaupattavaksi ja näillä samaisilla pisteillä voi sitten huutaa tavaroita, joista itse on kiinnostunut. Liekö syy perverssi suhteeni rahaan, vai mikä, mutta ilmaiseksi (huudettavaksi) antaminen vaan tuntuu paremmalta. 

  Kuva: Apple iPod - Ilmaiseksi  

Tulokkaan bisnesmalli perustuu siihen, että puuttuvia pisteitä omiin huutoihinsa voi myös ostaa. Palvelun perustajat ovat myös huomioineet, että montaa ilmaiseksi antavaa motivoi ihan aito hyväntekeväisyys virtuaalipisteiden sijaan. Jokainen huudattaja voi valita hyväntekeväisjärjestön, joka saa 60% ostetuista pisteistä, joita huutoon on käytetty.

Ilmaisuus on tietenkin aina suhteellista, kovasti toivoisi että palvelu löytäisi myös suomalaiset poisantajat. Sohvan lähettämisestä jenkkien länsirannikolle ei selvitä virtuaalipisteillä. Ainakaan vielä. Oman muuton myötä oma kirjahyllytila kaventuu ja koska kirjan paikka ei ole ullakolla (eikä vielä nykyisissä sähköisissä lukulaitteissa), toivottavasti tavataan Listiassa.  

Jos kaipailee jonkinlaista yhteenvetoa ilmaisuudesta osana ansaintalogiikkaa kirjamuodossa, eikä ehtinyt tarttua aiemmin jaettuun ilmaiseen digiversioon, Wired-lehdestä ja Long Tail-kirjastaan tuttu Chris Andersson ratsastelee kesällä julkaistussa kirjassaan Free: The Future of Radical Price ilmaistrendin aallonharjalla ainakin viihdyttävästi, jos ei aina täysin vakuuttaen. Anderssonin ajatuksiin voi tutustua ilmaiseksi myös Wired-lehden sivuilla.

Twitter paljastaa brittien lomasuunnitelmat

Vodafone on lähtenyt viemään viestiä eteenpäin roaming maksuistaansa luopumisesta mielenkiintoisella mashupilla. Palvelun pohjana on Google Maps johon käyttäjät voivat syöttää kesän matkasuunnitelmansa Twitterin avulla. Statukseen pitää vain muistaa kirjoittaa #ukhols sekä käyttäjän ja matkan avaintiedot jolloin palvelu automaattisesti lisää nämä tiedot kartalle. Tietojen päivittymistä voi seurata palvelussa reaaliajassa.

Kartasta näkee yhdellä silmäyksellä suosituimmat lomakohteet

Kartasta näkee myös että mistä päin brittejä reissaajat tulevat

Tähän mennessä Twitteriä on markkinointikäytössä käytetty aika pitkälti yhdensuuntaiseen tiedon jakamiseen. Twitterin yhdistäminen muihin palveluihin kuitenkin luo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia käyttäjien osallistamiseen. Etuna on lisäksi se että käyttämällä Twitteriä muiden palveluiden pohjana käyttäjän ei tarvitse enää rekisteröityä uuteen palveluun ja syöttämällä tietoa Twitterin kautta käyttäjä automaattisesti levittää tiedon uudesta palvelusta kaikille seuraajilleen.

Tälläisia palveluita tulemme näkemään jatkossakin.

http://www.ukholsmap.com/

 

Sulake avasi taskuun mahtuvan virtuaalimaailman, Bobban

Sulakkeen Mini Friday on matkapuhelimissa toimiva virtuaalimaailma joka on kerännyt jo yli miljoona rekisteröitynyttä käyttäjää. Ei hassummin kokeiluhenkiseltä projektilta. Eilen Sulake kuitenkin avasi Bobban mikä on Sulakkeen ensimmäisen varsinainen yritys siirtää virtuaalimaailmat matkapuhelimiin.

Sitten testaamaan.

 

Bobba asentuu nopeasti puhelimeen ja rekisteröityminen on helppoa. Ihan aluksi käyttäjä pääsee tietenkin luomaan avatarinsa. Bobbassa käyttäjät pääsevät myös luomaan omia huoneitansa ja vierailemaan muiden ”tiloissa”. Suosituimmat tilat näkyvät ”hot spaces” osiossa. Luodaan aluksi oma tila.

 

Tässä se nyt sitten on. Bobba. Ja ensimmäinen oma huone. Ensi alkuun Bobba ei tunnu eroavan Mini Fridaystä kovinkaan radikaalisti, visuaalisesti ja käytettävyydeltänsä Bobba onkin aika pitkälti samanhenkinen.

 

Ensimmäinen huomattava ero on tilan muokattavuudessa. Bobbassa pystyy omaa tilaa muokkaamaan varsin vapaasti, kuvassa on käynnissä terassin laajennus. Monet virtuaalimaailmat ovat staattisia joka rajoittaa käyttäjien mielikuvitusta. Muokattava virtuaalimaailma matkapuhelimessa on hieno saavutus ottaen huomioon tekniset rajoitteet.

 

Myös tavaroita pystyy lisäämään, tosin tavaroiden määrä on rajattu. Näitä varmaan myöhemmin sitten pystyy ostamaan lisää.

  
Ensimmäinen vieras saapuu..

 

..ja kohta tupa onkin jo täynnä. Kunnes pian taas kaikki jättävät mut yksin ja lähden tutustumaan muiden tiloihin. Mun tilan lisäksi Bobbasta löytyi vain yksi huone, salaperäinen puistikko.

Bobbasta on vielä vaikea antaa sen kummempaa mielipidettä sillä ensimmäisen käynnin aikana rekisteröityneitä käyttäjiä oli vain 100 ja Bobballa ikää tunteja. Virtuaalimaailmat kuitenkin muodostuvat ennen muuta käyttäjistä ja niiden muodostamasta yhteisöstä jolla on oma kulttuurinsa. Bobban ikärajana 16 vuotta jonka puolesta Bobbasta ei pitäisi muodostua matkapuhelimessa toimivaa Habboa jonka käyttäjät ovat hyvin nuoria. Onkin mielenkiitoista seurata minkälaiset ihmisiä löytävät Bobban ja minkälainen yhteisö sinne syntyy.

Kaikkea hyvää Bobballe, toivottavasti tästä tulee seuraava suomalainen menestystarina.

Yritykset uskovat sosiaaliseen mediaan

Viime kuukausien taloudelliset haasteet eivät ole heikentäneet yritysten uskoa sosiaaliseen mediaan. Forrester Researchin tuoreen tutkimuksen mukaan 53% yrityksistä aikoo sijoittaa entistä enemmän markkinointiin sosiaalisessa mediassa. Vain 5% aikoo leikata markkinointipanostuksia sosiaalisessa mediassa. Tutkimuksen mukaan yritysten investoinnit sosiaaliseen mediaan ovat vielä suhteellisen pieniä joten kasvulle onkin vielä hyvin varaa. Forresterin Jeremiah Owyangin mukaan yritysten ei enää pitäisi ajatella sosiaalista mediaa vain testailun näkökulmasta, tässä vaiheessa yrityksillä pitäisi jo olla konkreettinen strategia sosiaalisessa mediassa markkinointia varten.

Twitter - mikä juttu tämä nyt on ja pitäisikö yritykseni olla jotenkin mukana?

Twitter on viime aikoina kerännyt Suomessakin jo jonkin verran käyttäjiä ja herättänyt keskustelua. Viimeistään eilisen jälkeen moni varmasti markkinoija kysyi otsikossa esittämäni kysymyksen itseltänsä kun Ylen uutisissa kerrottiin että Twitter yleistyy nopeasti Suomessa ja yrityksetkin ovat jo kuulemma siirtymässä Twitteriin.

Twitter on minibloggaussivusto jossa käyttäjät päivittävät statuksinansa, vähän kuten Facebookissa. Twitterin erottaa kuitenkin muista vastaavista palveluista ennen muuta sen yksinkertaisuus ja keveys. Ensinnäkin viestien pituus on rajoitettu vain 140 merkkiin. Lisäksi Twitterissä ei lisätä muita käyttäjiä ystäväksi vaan ne merkitään seurattavaksi. Seurattavan ihmisen ei tarvitse oikeasti olla kaveri, kuten Facebookissa yleensä on, vaan se voi olla kuka tahansa mielenkiintoinen henkilö. Tai Yritys. Käyttäjän omaa profiilisivua voi kevyesti muokata ja toisille käyttäjille voi lähettää yksityisviestejä (nekin alle 140 merkkisiä). Juuri tämän enempää Twitterissä ei olekaan toiminnallisuuksia. Twitterin keveyden ja viestien lyhyyden takia Twitteriä on myös helppo käyttää mobiililla.

Twitterin statuksessa, tweetissä, ihmiset kertovat esimerkiksi mitä ovat juuri tekemässä tai jakavat viimeisimpiä linkkejä. Bloggaamiseen verrattuna tweettien päivittäminen on aika kevyttä ja nopeata puuhaa, minkä takia monet päivittävätkin statuksinansa varsin usein. Esimerkiksi Guy Kawasakilla on tähän mennessä kertynyt Twitteriin jo 19 700 statuspäivitystä. Nopeutensa takia Twitter on erityisen hyvä kanava tuoreen tiedon jakamiseen ja sen saamiseen. Myös tweettien seuraaminen on kevyempää ja nopeampaa kuin perinteisten blogikirjoitusten. Tämänkin postauksen pituus on jo varmasti karkottanut pois osan lukijoista ja ne jotka ovat jaksaneet tähän saakka lukea olisivat kerinneet vastaavassa ajassa jo lukea parisen kymmentä tweettiä.

Entä kannattaako yrityksen lähteä mukaan Twitteriin? Suurin haaste Twitterissä on tällä hetkellä käyttäjien vähäinen määrä. Esimerkiksi Ylen uutisissa mainitulla Pepsi Maxilla on Twitterissä toistaiseksi vain 72 seuraajaa joista kaiken lisäksi osa on ulkomaalaisia tai muita yrityksiä. Statusta on päivitetty noin 62 kertaa joten viestejä on kirjoitettu suunnilleen yhtä paljon kuin kanavalla on seuraajia (tosin ilmainen näkyvyys Ylen uutisissa jossa esitetään Pepsi Max edelläkävijänä varmastikin vähän kompensoi..). Suomen ulkopuolella kuitenkin on jo tavoitettu suurempiakin massoja Twitterillä, esimerkiksi Obamalla on Twitterissä yli 400 000 seuraajaa.

Twitter tarjoaa monia mielenkiintoisia mahdollisuuksia markkinoijille jos sen kävijämäärät Suomessa vielä vähän kasvavat. Mikä muu kanava antaa yritykselle vastaavan tavan kommunikoida asiakkaiden kanssa lähes reaaliaikaisesti?

Tässä on muutamia esimerkkejä siitä miten Twitteriä voi käyttää, ensimmäisenä Dagmarin oma sivu josta voi seurata meidän viimeisimpiä kirjoituksia:

http://twitter.com/dagmardigital

http://twitter.com/pepsimaxsuomi

http://twitter.com/starbucks

http://twitter.com/BarackObama

http://twitter.com/cnnbrk

http://twitter.com/gmblogs

http://twitter.com/FlowFestival

Facebook selkeä ykkönen yhteisömarkkinoilla

Comscoren uusimmat luvut osoittavat Facebookin repineen kävijämäärissä mitaten huikean etumatkan MySpaceen nähden. Ei ole kovin pitkään siitä, kun Facebook kiri MySpacen rinnalle ja viime kesän jälkeen Facebook on kasvattanut kävijöitään globaalisti noin 10% joka kuukausi. Vielä huimemmaksi asian tekee se, että kasvu on tullut suurelta osin USAn (jossa MySpace on edelleen ykkönen) ja Kiinan (joka kasvaa nettikäyttäjien määrässä kaikkein eniten) ulkopuolelta. Tällä hetkellä yli viidesosa koko maailman nettikäyttäjistä ovat rekisteröityneitä Facebookiin. Huikeaa!

Kuva: TechCrunch

Suomessa puhuttiin jo vuosi sitten, että Facebook alkaa kuolla ja edellisenä syksynä palveluun liittyvät ovat jo siirtymässä muualle. Näin ei kuitenkaan ole käynyt: suomalaisten aktiivikäyttäjien määrä kolkuttelee jo kohta miljoonaa eli puhutaan jo viidesosan osuudesta KOKO väestössä. Kasvu on lähes puolet tuosta määrästä on tullut viimeisen puolen vuoden aikana. Vaikeaa siis ainakaan tässä vaiheessa alkaa ennustaa sivuston häviämistä. Saamme siis odottaa vielä tovin "seuraavaa Facebookkia"

(Via AdAge)