DigiTalikko

Oravannahka 2.0

Törmäsin alkuviikosta verkkopalveluun, jonka idea yksinkertaisuudessaan riemastutti pitkästä aikaa. Osin ehkäpä siksi, että oman muuton alta katselin tavaroiden hintoja ja kaupankäyntiä Huuto.net –palvelussa. Totesin pian, että samantein fiksuinta olisi antaa suuri osa tavaroista ilmaiseksi sellaisille, jotka niitä oikeasti tarvitsevat. Tietenkään sellaista palvelua, jossa ilmaisella olisi joku arvo ei ole. Tai oikeammin ei ole vielä Suomessa.  

Kolmisen viikkoa sitten lanseerattu Listia on huutokauppapalvelu, joka haluaa olla ilmaisen tavaran eBay. Pisteitä saa jättämällä omia tavaroitaan huutokaupattavaksi ja näillä samaisilla pisteillä voi sitten huutaa tavaroita, joista itse on kiinnostunut. Liekö syy perverssi suhteeni rahaan, vai mikä, mutta ilmaiseksi (huudettavaksi) antaminen vaan tuntuu paremmalta. 

  Kuva: Apple iPod - Ilmaiseksi  

Tulokkaan bisnesmalli perustuu siihen, että puuttuvia pisteitä omiin huutoihinsa voi myös ostaa. Palvelun perustajat ovat myös huomioineet, että montaa ilmaiseksi antavaa motivoi ihan aito hyväntekeväisyys virtuaalipisteiden sijaan. Jokainen huudattaja voi valita hyväntekeväisjärjestön, joka saa 60% ostetuista pisteistä, joita huutoon on käytetty.

Ilmaisuus on tietenkin aina suhteellista, kovasti toivoisi että palvelu löytäisi myös suomalaiset poisantajat. Sohvan lähettämisestä jenkkien länsirannikolle ei selvitä virtuaalipisteillä. Ainakaan vielä. Oman muuton myötä oma kirjahyllytila kaventuu ja koska kirjan paikka ei ole ullakolla (eikä vielä nykyisissä sähköisissä lukulaitteissa), toivottavasti tavataan Listiassa.  

Jos kaipailee jonkinlaista yhteenvetoa ilmaisuudesta osana ansaintalogiikkaa kirjamuodossa, eikä ehtinyt tarttua aiemmin jaettuun ilmaiseen digiversioon, Wired-lehdestä ja Long Tail-kirjastaan tuttu Chris Andersson ratsastelee kesällä julkaistussa kirjassaan Free: The Future of Radical Price ilmaistrendin aallonharjalla ainakin viihdyttävästi, jos ei aina täysin vakuuttaen. Anderssonin ajatuksiin voi tutustua ilmaiseksi myös Wired-lehden sivuilla.

Gmail kääntää suomeksi (tai ainakin melkein)

Googlen Gmail tarjoaa uuden ominaisuuden, jonka avulla voit kääntää kaikki viestisi suomeksi. Palvelun saa päälle asetusten (settings) labs-kohdasta. Asetuksen ollessa päällä GMail tarjoaa vaihtoehtoa aina jos viesti on muulla kuin oletuskielellä.

Tällaisia palveluita joitakin nähneenä oli pakko laittaa kääntäjä testiin. Ohessa ote Social Media Insider -uutiskirjeen käännöksestä:

"Sosiaaliset Media Sisäpiirikaupat: The One Word You Can't Say), jonka David Berkowitz, tiistai, toukokuu 19, 2009 

On seitsemän sanaa ei voi sanoa televisiossa mukaan George Carlin, mutta on olemassa vain yksi et voi sanoa, sosiaalinen media konferensseissa. Kuten Carlin sanottuna, se on yksi sana, joka "tartuttaa sielustasi, käyrä teidän selkärangan, ja pitää maa voittaa sota." Tämä tappavan c-sana on "kampanja", lausahtaa se teidän vastuullamme.

The inhoaan sana on ollut yleinen teema paljon tapahtumia, jotka ovat keskittyneet sosiaalisen median äskettäin, mukaan lukien Word of Mouth Marketing Association's WOMM-U ja IAB: n Marketplace: Social Media. Sana "kampanja" on tullut hylkiö sosiaalista markkinointia. Preferred vaihtoehtoja ovat termejä, kuten "ohjelma", "aloite" tai jopa "keskustelu".

Klo WOMM-U, I valvottu istunnon välillä MySpace n SVP Insights ja suunnittelu Heidi Browning ja Facebook's Head of Brand Solutions Chris Pan. Kaksi sovittu useammin kuin ne olivat eri mieltä, ja alussa molemmat halusivat korostaa pitkän aikavälin sosiaalisen markkinoinnin ohjelmat. Facebook tekee erityisen vaikea kantaa aktiivisesti estämään merkkien alkaen hosting sivut (virallista merkkituotteiden läsnäolo) vain kampanjoissa. Pan huomattava, että yksi markkinoija luonut Page keskellä sen Tunnisterivi, ja se pommitettu kuluttajien kanssa. Sitten markkinointi kytketään keskittymiseen tuotemerkin sijasta Tunnisterivi, ja korot vilkastui huomattavasti. Pan sanoi Facebook avulla markkinoijat luoda erilliset sivut personas kuten mascots ja äänitorvina, mutta jälleen kerran, näiden tarkoituksena on pysyvien edustustojen tuotemerkin.

MySpace tekee pehmeämpiä kantaa c-sana. Se on hyvä olla läsnä siellä keskitytään kampanjassa. MySpace on myös hyvin erilainen kokemus markkinoijat, sillä se edellyttää huomattavia investointeja (ainakin suhteessa digitaalisen median kampanjoita, se on tuskin merkittävää TV ostajille) varten markkinoijat luoda läsnäoloa, ja suuri osa tästä sitoumuksesta menee media sivustosta edistämällä sivulla. Tässä mielessä markkinoijat Lopetan maksamaan ajaa kampanjoita, mutta MySpace vielä suosittaa, että se sopii yhteen sen kanssa käynnissä sosiaalinen media-aloitteita. "

No, kyllähän tuosta saa selväksi asiayhteyden, jos alkukieli on itselle tuntematon. Kuinka paljon kiinnostaa selvittää itselle lähetettyjen kiinankielisten viestien tarkoitusta on sitten toinen juttu. Alkuperäiseen artikkeliin voit tutustua täällä

Uutiset pelastuvat

Ei ole ollenkaan yllätys näin laman keskellä, kun on tarpeeksi mässäilty yritysten ja kokonaisten toimialojen ongelmilla, että katse kääntyy valoisaan tulevaisuuteen. Silti on hienoa, että kuoliaaksi useaan otteeseen julistetuille uutiselle bisneksenä ja sanomalehdille (joiden kuolinkamppailua seurataan mm.  Newspaper Death Watch – blogissa), on ilmaantunut toukokuussa pelastajia kaksin kappalein.

 

New York Times lanseerasi viime viikolla uusimman version omasta lukijastaan, joka hyödyntää Adope AIR –tekniikkaa.

Palvelua on ehditty hehkuttaa sanomalehtien tulevaisuutena. Lukijoiden ja lukijalaitteiden kehitys on toki vasta alussa, mutta jäin pohtimaan millainen tulevaisuus tällaisilla yksittäisillä lukijoilla on? Kuinka monella on sanomalehteen sellainen suhde, että lataa yhden tietyn lehden lukijan koneelleen ja käyttää sitä? Kannattaisiko alan lähteä yhdessä kehittämään formaatteja? Nyt kaikki rakentelevat omiaan. Mm. Rupert Murdoch haaveilee omasta lukijasta. Toinen pelastaja onkin sähköisten kirjojen latauksilla jo vaikuttavaa tulosta tekevä Amazonin Kindle, joka julkaisi pari viikko sitten 40% isomman leveänäyttöversion suositusta lukijasta. Analyytikot arvioivat, että Kindlen osuus Amazonin myynnistä on ensi vuonna jo 4%, 1,2 miljardia dollaria. Sähköinen kirja myy. Sisällöntuottajien näkökulmasta toivo lepää mm. siinä että sähköisten lukijoiden käyttäjät ovat siis tottuneet maksamaan sisällöstä. Muun hyvän lisäksi uudet sähköiset lukijat ovat huomattavasti sanomalehtilogistiikkaa tai kannettavaa tietokonetta ekologisempia.

 

Koska saamme ladata Kärkimedialehdet, kosketusnäytölliseen kokoontaitettavaan sähköiseen lukijaan, vaikka Heathrow’lla lentokoneeseen luettavaksi ? Lupaan että sen mahdollistuessa, ensi tilassa mukanani matkustaa mm. sähköinen Aamulehti. Suomalaisten sanomalehtien tilaa ihan nykypäivässä on käsitelty paljon mm. Dagmar-uutisissa

Serverit paperitehtaalle

Päivä alkoi aika mielenkiintoisella uutisella: Google ostaa Summan paperitehtaan Stora Ensolta. Google ei kuitenkaan ala valmistamaan paperia Google Paperia varten (mikä oli vuoden 2007 aprillipila) vaan kyseessä on ilmeisesti serverikeskus. Paperin sijaan tehdas alkaa työstämään nollia ja ykkösiä. Googlella on jo arviolta yli 450 000 serveriä, mutta Pohjois-Euroopassa nämä ilmeisesti ovat ensimmäiset.

Kaiken kaikkiaan tämä on varmasti todella hyvä juttu Suomelle. Serverit ovat aika energiasyöppöjä mutta Google on ekologisesti aika valveutunut, joten serverifarmilla saattaa olla monia positiivisia vaikutuksia kuten vihreän energian kehittäminen Suomessa.

ILoveJeans

Luin uusimmasta Oliviasta, että brittisivusto Ilovejeans.comissa on myynnissä paljon farkkumerkkejä joita ei saa Suomesta. Tämä riitti jo houkuttelemaan minut tutustumaan saittiin (työajalla tietenkin, pitäähän duunarilla duunarin farkut olla!). Saitin erikoisuus on kuitenkin hankaliin merkki-, istuvuus- ja tyylikysymyksiin vastaava stailaaja, jonka kanssa voi keskustella live-chatissa! Hyvä idea, joka ei kuitenkaan toiminut käytännössä, koska yrittäessäni chattailla Lucyn kanssa, ei chatti kuitenkaan toiminut.

Mediasanasto-wiki avattu

Mikä on CTR? Mikä on ROI? Mitä tarkoitetaan maalisivulla?

Media-ala ja tämä blogikin vilisee usein maallikolle käsittämättömiä termejä eivätkä alalla työskentelevät aina muista selittää niitä auki. Tähän on nyt tullut korjaus:

Olemme rakentaneet verkkoon Mediasanasto-wikin, josta pitäisi löytyä selitykset kaikkiin media-alassa askarruttaviin käsitteisiin. Ja kuten wikien kanssa aina on, ei tämäkään ole koskaan valmis vaan pyrkii täydentymään aina tarpeen ja uusien ilmiöiden mukaan. Jos en siis löydä etsimääsi wikistä, laita meille viestiä, ja käymme päivittämässä sanakirjan entistä ehommaksi. Voit toki myös itsekin liittyä päivittäjien joukkoon.

Mediasanasto löytyy osoitteesta: mediasanasto.pbwiki.com

(Crosspostaus Luovien kanssa)

Yhteisöllinen Media ja muuttuva markkinointi

Kirjaprojektimme on valmis! Enää ei voi mitään. Kirja on jossain taittajan desktopilla tai painokoneen syövereissä ja putkahtaa ulos ensi kuussa. Aloitimme kirjan kirjoittamisen Niko Nymanin kanssa viime syksynä, joten aikamoinen rupeama se on ollut. Joskus keväällä meinasi usko hetkittäin loppua, mutta onneksi jaksettiin loppuun asti. Nyt on aika hyvä fiilis!

Tässä katkelma takakansitekstistä: "Markkinointi on murrosvaiheessa, jonka taustalla ovat internetin uudet vaatteet. Internetistä on tulossa tärkein markkinointimedia, eräänlainen kokoomamedia, jonka pariin ihmiset ohjataan muista medioista. Internet on totuttanut kuluttajat vuoropuheluun ja osallistumiseen; internet on yhteisöllisyyteen perustuva media. Miten yritykset voivat hyödyntää uutta yhteisöllistä mediaa – uutta internetiä – markkinoinnissaan?"

Kirjan kustantaa Talentum, siinä on 312 sivua, hintaa opuksella on 65 €.
Jos haluat olla ensimmäisten lukijoiden joukossa, kirjan voit tilata Talentumin nettikaupasta.

Kirjan kirjoittajan Top do not's:

1. Älä käytä wordiä
- vaikka mitään parempaakaan ei löydetty vaikka kokeiltiin kolmea eri softaa.

2. Älä käytä PC:tä, jos toinen kirjoittaja käyttää Maciä
- PC/Mac yhteensopimattomuuteen kun sotkee vielä Wordin, saadaan yhtälö missä yksikään otsikko, kuvateksti tai muu viittaus ei pidä paikkaansa. Sivunumeroinnista tai muista edistyksellisemmistä asioista puhumattakaan.

3. Älä jätä lähteiden tarkkaa merkitsemistä ja listaamista loppuvaiheeseen.

4. Älä mieti tekstiä liian tarkkaan, muuten voit jumittua - tekstia voi aina muokata, kunhan sitä ensin on.

5. Älä rakastu tekstiisi - se muokataan, poistetaan ja uudelleen kirjoitetaan kuitenkin.

6. Älä kuvittele saavasi hienoja värillisiä kuvia, sileää paperia tai loistokasta taittoa.
- Suomen painosmäärillä ei kuulemma kannata tehdä hienoa jälkeä

7. Älä kuvittele tekeväsi rahaa.
- Se pikkuriikkinen prosentti minkä kirjailijalle jää, saa miettimään mitä kokopäiväset kirjailijat syövät?   

Microsoft Surface myyntiin loppuvuonna!

Aika julkaista pieni update! Kirjoitin kuun alussa Microsoftin tulevaisuuden visioista ja hienoista Surface nimisistä demoista. Videoissa käyttäjien puhelimet, mp3-soittimet, luottokortit ja kamerat ovat vuorovaikutuksessa kosketusnäytön kanssa. Sormea pöydän pinnalla liu'uttamalla voi kuvia tai tiedostoja siirtää  vempeleistä toiseen, tai jopa maksaa ravintolassa laskun.

Ajattelin, että tämä ei todellakaan ole lähitulevaisuutta, kuten eivät olleet Applenkaan saman tyyliset visioinnit vuodelta 1 ja 2. Mutta, mutta, mitä tapahtuukaan? Microsoft kertoo omassa julkaisussaan, että Surface tulee markkinoille loppuvuoden aikana! (Microsoft Circle Magazine 1/2007, printtimarkkinointia, sori ei linkkiä)

Surface-pöytä on kuin lasikantinen sohvapöytä, jonka kansi reagoi kosketukseen. Surfacen kannen alla on viisi infrapunaskanneria, jotka tunnistavat eri esineet ja yksi projektori. Microsoftin mukaan: "Surface voi esimerkiksi tunnistaa pinnalle asetetut neljä juomalasia, jolloin lasien rinnalle ilmestyy ruokalistat. Ravintolalaskua maksettaessa laskun voi jakaa pöydällä helposti neljään osaan." Kannattaa katsoa aikaisemmasta artikkelista video, josta näkyy mitä hienoa pöydällä voi tehdä. Mitäköhän tulee maksamaan?

Terveiset Matalan Paikan Leiriltä

Terveiset Hangosta M&M:n perinteiseltä lomaltapaluuleiriltä. Yhtenä aiheena leirillä oli digitaalisuus ja pidin alustuksen eMedia-tutkimuksesta. Varttituntiseen tiivistin muutamia mielenkiintoisia löydöksiä ja johtopäätöksiä tutkimuksesta. Tässä materiaalini:

Download mpl_emediasta.pdf

Kun netti on viidennekselle suomalaista tärkein media, USA:ssa se on tuoreen tutkimuksen mukaan tätä jo kolmannekselle väestöstä. Tv on molemmissa maissa tärkein media kuluttajille. Rapakon takaa MPL:lle piipahtanut Mika Manninen kertoi, että USA:ssa netti ja pelaaminen ovat vieneet aikaa erityisesti televisiolta. Ei mene kauaa kun Suomessakin voidaan tutkimuksilla osoittaa, että jostain muustakin mediasta se nettiaika on otettava eikä vain keskittyneisyydestä.

Suomessa on häkellyttävän paljon käyttämättömiä digimahdollisuuksia, jo pelkästään mediakentällä. Subtv.fi:n viikkokävijämäärät laahaavat edelleenkin 30-40 000 tasolla ja ponkaisevat näinä päivinä taas kymmenkertaisiksi BB:n voimalla palatakseen takaisin lähtötasolle voittajankin poistuttua talosta. Aikakauslehtien verkkosivustojen kävijämäärät matelevat todella alhaisella tasolla, eikä ihme: ne toistavat lähes samaa kaavaa saitista toiseen. Samin sanoja lainaten "keskinkertaisuus ei netissä riitä". Ihmetystä myöskin herättävät kaupallisten radiokanavien saittien kävijämäärät. Eikös se olekaan niin, että netti ja radio toimivat loistavasti toisiaan tukien.

Täytyy nostaa hattua Ylelle, Jari Lahti sai myös leiriläisiltä raikuvat aplodit. Yle on ihan oikeasti pistänyt tuulemaan ja nyt tuntuu todella siltä, että maksan mieluusti tv-lupamaksun (jonka nimikin kyllä on jo aikansa elänyt). Sanoma Digitalin Liisa Kotilainen kertoi heidän tekemisistään ja suunnitelmistaan: Sanomillakin alkaa nyt olla tekemisen tahtoa, testilaboratoriosta putkahtelee uusia verkkopalveluita kovalla tahdilla, tuoreimpana Tyylitaivas. Mutta Yle on kyllä Suomessa kaupallista kenttää selvästi edellä.

Mary Lee Sjönell antoi hyviä vinkkejä miten menestyä Cannesissa. Netti tarjoaa loistavia mahdollisuuksia myös tähän, tsempataan yhdessä Suomi maailman kartalle – myös digimarkkinoinnin osaamisessa ja tekemisessä.

Perinteinen mainonta ohjaa voimakkaasti nettihakuja!

Jupiter Research ja iProspectin tekemän tutkimuksen mukaan perinteinen ns. offline mainonta vaikuttaa yrityksistä ja tuotteista haettavaan tietoon. Kaksi kolmesta tutkimukseen osallistuneesta kertoi hakeneensa yritykseen, tuotteeseen tai sloganiin liittyvillä hakusanoilla internetissä viimeisen kuuden kuukauden aikana offline mainonnan johdosta.

Tarkemmat tulokset:
37 %  vastanneista kertoi tehneensä internethakuja yritykseen, tuotteeseen tai sloganiin liittyvillä hakusanoilla televisiomainonnan johdosta viimeisen puolen vuoden aikana.
20 % printtimainonnan johdosta
20%  liikkeessä käynnin johdosta
17% radiomainonnan johdosta

iProspectin johtaja Rober Murray kertoo Clickzin artikkelissa, että markkinoijien täytyy yhdistää offline mainontaansa haku elementti. Murray julistaa, että markkinoinnin integraatio ei ole enää vapaaehtoista.

[via ClickZ]