DigiTalikko

Superkulho!

Jos jokin meitä maailmanlaajuisesti liikuttaa (tai some-pöhinä vääristää ilmiön laajutta siinä määrin että luulemme sen liikuttavan niin isosti), on se hieno urheilutapahtuma Super Bowl.

Ellemme puhu niistä miljoonista mitä on a) käytetty väliaikamainosten tekoon tai b) sen mainosajan ostamiseen, puhumme ainakin siitä kuinka paljon mitäkin mainosta on bittiavaruudessa jaettu. 

Pikku hiljaa keskustelu alkaa myös siirtyä ehkä vähemmän mediaseksikkäisiin, mutta kuitenkin suurempaa kuvaa palveleviin aiheisiin. Vai eikö fakta siitä, että pelin aikana 41% Google-hauista Super Bowliin liittyen tehtiin mobiililla, innosta ketään? Luku ennen peliä oli 25% mobiilille ja loput muille. 

(lähde: Official Google Blog)

Mikä onkaan enää vahvempi todistus "toisen näytön" vetovoimasta? 

Tietenkin tässä tapauksessa käsitellään ilmiötä, vetovoimaista ja keskustelua aiheuttavaa televisio-tapahtumaa. Niiden ympärille syntyvät kommentit ja puheenaiheet valtaavat perinteistäkin mediaa, jolloin sosiaalisten kommenttien määrä ei varmasti yllätä ketään. Mutta silti, verrattuna vuoteen 2011, mainintojen määrä kasvoi 680%, 5,4 miljoonasta 12, 2 miljoonaan. Siinä sai muutaman kerran hehkuttaa Madonnan showta ja iskeviä mainoksia.

Yhteistä mobiilihauille ja sosiaaliselle keskustelulle oli ruudun tapahtumiin reagoiminen; katsojat eivät halua olla passiivisia katsojia kun kerran on tilaisuus vuorovaikutukseen ja lisätiedon hankkimiseen.

Markkinointiviestinnän näkökulmasta suuret kaikkia liikuttavat asiat avaavat huimasti mahdollisuuksia, joita meillä Suomessakin on hyvä miettiä syvemmin kuin katkotunnisteiden tasolla. Otetaan ilmiöt kokonaisvaltaisesti haltuun - tietenkin Dagmarin kanssa!

 

Paluukanava - kadulta kotiin

Huoneistokeskuksen mukavan aktivoiva ja rohkean paikallistamiseen viittavaan väittämän sisältävä autoteippaus pisti Kapteeninkadulla silmään.

Hauska idea, joskin tapa arpoa "lähimmät" myytävät asunnot jäi mietityttämään. Kapteeninkadun ja Merikasarminkadun välillä luulisi olevan oranssilla firmalla myytäviä kohteita. Toisaalta vierailu samassa osoitteessa tänään Lönkan kiinteiltä yhteyksiltä palautti erilaisen hakutuloksen.

Asunto- tai paikkakohtaisilla mobiilisivuilla voisi nopeasti kuvitella olevan monenlaista muutakin käyttöä, aina kohteiden lisätietojen ympäristöystävällisemmästä muodosta palautteen antamiseen kohteen välittäjälle.

   

Nike iskee jälleen palvelusovelluksella

Nike+ on jo legenda, jota näytetään kyllästymisiin asti alan seminaareissa hyvänä esimerkkinä kuluttajille suunnattuna palvelusovelluksena, joka yhdistää maailman juoksijat. Viimeksi kuulin palvelua käytettävän esimerkkinä eilisessä DiViassa.

Nyt Nike on kuitenkin tuonut uuden, mobiilissa toimivan sovelluksensa: Nike True Cityn. Nike iskee sillä mobiilimaailmassa yleistyvien paikkatietosovellusten alueelle. Sovelluksen avulla näkee haluamastaan kaupungista paitsi Nikeen liittyvää tietoa, mutta myös sovellusta käyttävän yhteisön neuvoja ja vinkkejä hyvistä kaupoista, kahviloista ja aktiviteeteista.

Tämän lisäksi sovelluksella voi käydä hakemassa eri kaupunkeihin piilotettuja QR-koodeja, joilla voidaan informoida uutuuksista tai välittää vaikka tarjouksia. QR-koodin lukija on tietysti mukana sovelluksessa eli mitään ylimääräistä ei puhelimeensa tarvitse ladata.

Nike True City Full Trailer - Official HD Version from NikeSportswear on Vimeo.

Lähde: Adverblog

MMS-viestillä lentoliput neljälle

Kadulta bongattu lentokoneen peräsimellä varustettu auto paljastui lähemmällä tarkastelulla olevan osa Lufthansan mobiilikamppista.

Lähettämällä kuvan autosta MMS-viestillä käyttäjä saa paluuviestinä linkin joka ohjaa mobiilisivulle. Sivulla käyttäjän pitää vielä perustella että miksi juuri hän ansaitsisi päästä kolmen kaverinsa kanssa Lufthansan palkintomatkalle Eurooppaan.

Kaiken kaikkiaan ihan hauska idea, itse ainakin aloin fiilistelemään matkalle lähtemistä samalla kun kirjoitin perusteluja miksi juuri minä ansaitsisin ne neljä lentolippua Barcelonaan. Eilisestä lähtien iPhonenkin käyttäjät voivat osallistua kilpailuun kunhan muistavat päivittää uuden käyttiksen joka tukee MMS-viestejä. Tosin autossa olevista teksteistä ei selviä että käyttäjä ohjataan vielä nettisivulle jossa pitää vielä syöttää tiedot ja antaa perusteluja, tämä varmasti pudottaa osan osallistujista pois.

Musiikkisoittimia joka makuun

Sonera Music Player lanseerataan ensi viikon alussa. Sonera laittoi ennakkotietoa blogaajille ja tänään asiasta ehti uutisoimaan jo Taloussanomat, Digitoday ja Afterdawn ja usean blogin lisäksi (Digikohina, Digilelut, Minnan nettikolo,) palvelu ehti herättää kuhinaa Twitterissä. Monikaan kommentoija tai media ei ollut palvelua testannut, vaikka se on jo ladattavissa Soneran sivuilla(kannattaa huomioida, että palveluun rekisteröitymiseen tarvitaan Soneran liittymä). Uutisiin liittyvät keskustelut ajautuivat osin sivuraiteille Mac vs. PC (soittimesta ei vielä ole Mac yhteensopivaa versiota) ja DRM-suojaus vs. waretus –taisteluihin. Musiikki, tiedostojen vapaa jakaminen, Mac, PC ja IPhone. Näistä saa helposti väittelyn aikaiseksi vaikka istuisi huoneessa yksin.

Itse palveluun, muista samantyyppisistä käyttöoikeussuojatuista palveluista puuttuva mobiiliulottuvuus on mielenkiintoinen. Soitinsovelluksen saa ladattua myös luuriin ja puhelintuki on melko kattava, iPhone valikosta tosin puuttuu. Testasin palvelua Nokian e71-mallilla ja kun jätetään huomioimatta biisien haussa olevat beetamaisuudet, itse soitin toimii kätevästi. Biisit voi ladata koneelle tai suoraan luuriin. Soitin myös tunnistaa puhelimessa jo löytyvät omat kappaleet.

Koska palvelun ideaan kuuluu, että kappaleet ladataan koneelle (tai puhelimeen), toimii tuo muihin palveluihin verrattuna hyvin silloin kun verkkoon ei päästä tai se olisi kohtuuttoman kallista. Koneelle lataaminen voi tuntua striimaukseen tottuneelle oudolta, mutta toisaalta lataaminen on kyllä ainakin vielä nopeaa. Musiikkikirjastoon olisin kaipaillut montaakin levyä, mutta en olekaan kovin vahva kotimaisen musiikin ystävä ja näissä palvelun pitäisi olla vahvimmillaan. Jonkin verran fiksejä käyttikseen ja palvelu on mm. matkakäyttöön passeli.

Ruotsalaiseen Spotify -palveluun ihastuneet (juu, juu, tykkään, tykkään) muistuttelivat verkkokeskusteluissa Spotifyn ilmaisuudesta ja siitä että mainoksiakin kuulee vain kerran parissa tunnissa. Toki, mutta bisneksenä palvelu ei toimi näin kovin kauan. Länsinaapureiden lähitulevaisuuden vaihtoehdot ovat lähinnä 1. mainosmäärän raju kasvu, 2. siirtyminen kokonaan maksulliseksi, 3. uusi bisnesmalli, jota ei vielä ole käytössä. LastFM, musiikinystäville erittäin tuttu, suosittu, vanhempi ilmainen musiikkipalvelu, jolle allekirjoittanut kertoi auliisti kaiken omista musiikkimieltymyksistään, meni kokonaan maksulliseksi viime kuussa.

Musiikkisovelluksiin ja mobiiliin liittyen oli viime viikon lopussa mielenkiintoinen eMarketerissaartikkeli Pandorasta, suositusta musiikkipalvelusta, jonka kuulumista Suomessa on rajoitettu muutaman vuoden ajan. Pandora toi viime vuonna jenkeissä oman  iPhone-sovelluksensa, joka osoittanut killeriksimyös kaupallisesti. Sovellusta ladattiin viime vuonna yli 2 miljoonaa kertaa.  

 

Taustatiedoksi:

Kirjoittaja työskentelee aktiivisesti Soneran kanssa ja on muutoinkin täysin kyvytön objektiivisuuteen. Toisaalta kirjoittaja myös ostaa aik’ajoin musiikkia fyysisinä tallenteina ja maksaa lempiartistiensa tuotoksista muutoinkin mielellään.

Google sai silmät

Ihmiset ovat tottuneet etsimään tietoa kirjoittamalla hakusanoja Googleen. Tietokoneen ääressä tämä toimiikin mainiosti, mutta mobiilissa Googlessa hakusanojen kirjoittaminen tuntuu välillä turhan hitaalta. Lisäksi koneen ääressä käyttäjä hakee usein aika erilaista tietoa kuin mitä mobiililla haetaan.

Google on ratkaissut ongelman integroimalla hakukoneen tiiviiminnin puhelimen muihin ominaisuuksiin. Esimerkiksi iPhoneen on ollut jo jonkin aikaa mahdollista asentaa Google voice search jonka avulla hakukone ymmärtää käyttäjän puhetta. Nyt Androidissa Google on oppinut käyttämään kännykkäkameraa apuna tiedon hakemisessa. Googlen tuotehausta käyttäjä pääsee suoraan lukemaan tuotteen viivakodia puhelimen kameralla. Koodin luettuaan käyttäjä pääsee lukemaan arvostelun tuotteesta ja näkee että paljon tuote maksaa muissa kaupoissa. Kätevää.

Googlen kuulo- ja näköaistissa on kuitenkin tällä hetkellä vielä paljon kehiteltävää. Maku-, haju- ja tuntoaisteja jäämme vielä odottamaan.

Sulake avasi taskuun mahtuvan virtuaalimaailman, Bobban

Sulakkeen Mini Friday on matkapuhelimissa toimiva virtuaalimaailma joka on kerännyt jo yli miljoona rekisteröitynyttä käyttäjää. Ei hassummin kokeiluhenkiseltä projektilta. Eilen Sulake kuitenkin avasi Bobban mikä on Sulakkeen ensimmäisen varsinainen yritys siirtää virtuaalimaailmat matkapuhelimiin.

Sitten testaamaan.

 

Bobba asentuu nopeasti puhelimeen ja rekisteröityminen on helppoa. Ihan aluksi käyttäjä pääsee tietenkin luomaan avatarinsa. Bobbassa käyttäjät pääsevät myös luomaan omia huoneitansa ja vierailemaan muiden ”tiloissa”. Suosituimmat tilat näkyvät ”hot spaces” osiossa. Luodaan aluksi oma tila.

 

Tässä se nyt sitten on. Bobba. Ja ensimmäinen oma huone. Ensi alkuun Bobba ei tunnu eroavan Mini Fridaystä kovinkaan radikaalisti, visuaalisesti ja käytettävyydeltänsä Bobba onkin aika pitkälti samanhenkinen.

 

Ensimmäinen huomattava ero on tilan muokattavuudessa. Bobbassa pystyy omaa tilaa muokkaamaan varsin vapaasti, kuvassa on käynnissä terassin laajennus. Monet virtuaalimaailmat ovat staattisia joka rajoittaa käyttäjien mielikuvitusta. Muokattava virtuaalimaailma matkapuhelimessa on hieno saavutus ottaen huomioon tekniset rajoitteet.

 

Myös tavaroita pystyy lisäämään, tosin tavaroiden määrä on rajattu. Näitä varmaan myöhemmin sitten pystyy ostamaan lisää.

  
Ensimmäinen vieras saapuu..

 

..ja kohta tupa onkin jo täynnä. Kunnes pian taas kaikki jättävät mut yksin ja lähden tutustumaan muiden tiloihin. Mun tilan lisäksi Bobbasta löytyi vain yksi huone, salaperäinen puistikko.

Bobbasta on vielä vaikea antaa sen kummempaa mielipidettä sillä ensimmäisen käynnin aikana rekisteröityneitä käyttäjiä oli vain 100 ja Bobballa ikää tunteja. Virtuaalimaailmat kuitenkin muodostuvat ennen muuta käyttäjistä ja niiden muodostamasta yhteisöstä jolla on oma kulttuurinsa. Bobban ikärajana 16 vuotta jonka puolesta Bobbasta ei pitäisi muodostua matkapuhelimessa toimivaa Habboa jonka käyttäjät ovat hyvin nuoria. Onkin mielenkiitoista seurata minkälaiset ihmisiä löytävät Bobban ja minkälainen yhteisö sinne syntyy.

Kaikkea hyvää Bobballe, toivottavasti tästä tulee seuraava suomalainen menestystarina.

Twitter - mikä juttu tämä nyt on ja pitäisikö yritykseni olla jotenkin mukana?

Twitter on viime aikoina kerännyt Suomessakin jo jonkin verran käyttäjiä ja herättänyt keskustelua. Viimeistään eilisen jälkeen moni varmasti markkinoija kysyi otsikossa esittämäni kysymyksen itseltänsä kun Ylen uutisissa kerrottiin että Twitter yleistyy nopeasti Suomessa ja yrityksetkin ovat jo kuulemma siirtymässä Twitteriin.

Twitter on minibloggaussivusto jossa käyttäjät päivittävät statuksinansa, vähän kuten Facebookissa. Twitterin erottaa kuitenkin muista vastaavista palveluista ennen muuta sen yksinkertaisuus ja keveys. Ensinnäkin viestien pituus on rajoitettu vain 140 merkkiin. Lisäksi Twitterissä ei lisätä muita käyttäjiä ystäväksi vaan ne merkitään seurattavaksi. Seurattavan ihmisen ei tarvitse oikeasti olla kaveri, kuten Facebookissa yleensä on, vaan se voi olla kuka tahansa mielenkiintoinen henkilö. Tai Yritys. Käyttäjän omaa profiilisivua voi kevyesti muokata ja toisille käyttäjille voi lähettää yksityisviestejä (nekin alle 140 merkkisiä). Juuri tämän enempää Twitterissä ei olekaan toiminnallisuuksia. Twitterin keveyden ja viestien lyhyyden takia Twitteriä on myös helppo käyttää mobiililla.

Twitterin statuksessa, tweetissä, ihmiset kertovat esimerkiksi mitä ovat juuri tekemässä tai jakavat viimeisimpiä linkkejä. Bloggaamiseen verrattuna tweettien päivittäminen on aika kevyttä ja nopeata puuhaa, minkä takia monet päivittävätkin statuksinansa varsin usein. Esimerkiksi Guy Kawasakilla on tähän mennessä kertynyt Twitteriin jo 19 700 statuspäivitystä. Nopeutensa takia Twitter on erityisen hyvä kanava tuoreen tiedon jakamiseen ja sen saamiseen. Myös tweettien seuraaminen on kevyempää ja nopeampaa kuin perinteisten blogikirjoitusten. Tämänkin postauksen pituus on jo varmasti karkottanut pois osan lukijoista ja ne jotka ovat jaksaneet tähän saakka lukea olisivat kerinneet vastaavassa ajassa jo lukea parisen kymmentä tweettiä.

Entä kannattaako yrityksen lähteä mukaan Twitteriin? Suurin haaste Twitterissä on tällä hetkellä käyttäjien vähäinen määrä. Esimerkiksi Ylen uutisissa mainitulla Pepsi Maxilla on Twitterissä toistaiseksi vain 72 seuraajaa joista kaiken lisäksi osa on ulkomaalaisia tai muita yrityksiä. Statusta on päivitetty noin 62 kertaa joten viestejä on kirjoitettu suunnilleen yhtä paljon kuin kanavalla on seuraajia (tosin ilmainen näkyvyys Ylen uutisissa jossa esitetään Pepsi Max edelläkävijänä varmastikin vähän kompensoi..). Suomen ulkopuolella kuitenkin on jo tavoitettu suurempiakin massoja Twitterillä, esimerkiksi Obamalla on Twitterissä yli 400 000 seuraajaa.

Twitter tarjoaa monia mielenkiintoisia mahdollisuuksia markkinoijille jos sen kävijämäärät Suomessa vielä vähän kasvavat. Mikä muu kanava antaa yritykselle vastaavan tavan kommunikoida asiakkaiden kanssa lähes reaaliaikaisesti?

Tässä on muutamia esimerkkejä siitä miten Twitteriä voi käyttää, ensimmäisenä Dagmarin oma sivu josta voi seurata meidän viimeisimpiä kirjoituksia:

http://twitter.com/dagmardigital

http://twitter.com/pepsimaxsuomi

http://twitter.com/starbucks

http://twitter.com/BarackObama

http://twitter.com/cnnbrk

http://twitter.com/gmblogs

http://twitter.com/FlowFestival

Onko iTunesin aika jo ohi?

Netin uudet musiikkipalvelut pistävät kahdeksan vuotiaan iTunesin koville. Ensin Nokia ovasi pelin ja perusti Comes With Music -palvelun mikä perustui täysin uudenlaiseen liiketoimintamalliin. Nyt vasta Briteissä lanseeratussa palvelussa kuluttajan ei tarvitse enää ostaa itselleensä yksittäisiä biisejä vaan kuluttaja saa palvelun mukana "ilmaiseksi" ladattavaksi yli miljoona kappaletta. Nokia maksaa levy-yhtiöille korvauksen jokaisesta myydystä puhelimesta ja kuluttaja tulee huomaamatta maksaneensa oman osansa palvelusta osana puhelimen hintaa. Tämä sopii hyvin varsinkin niille nuorille jotka ovat nähneet kasetteja vain elokuvissa ja ovat aloittaneet musiikin kuuntelun napsterin aikakaudella tottuen samaan kaiken musiikin heti ja ilmaiseksi.

Markkinoiden viimeisin häirikkö on Spotify joka myös tarjoaa käyttäjälle ilmaseksi jättimäisen musiikkikirjaston. Kappaleita ei tarvise enää edes ladata vaan ne voi suoraan streamata netistä. Kätevää, moni nyt jo kuuntelee musiikkia Youtuben kautta josta löytyy jokaisesta vähänkin tunnetusta biisistä musiikkivideo joista voi vielä kaiken lisäksi tehdä kavereille jaettavia soittolistoja. Spotify maksaa 10€ kuussa tai vaihtoehtoisesti palvelua voi käyttää ilmaiseksi jos tyytyy kuuntelemaan mainoksia biisien välissä. Tällä hetkellä palvelu vaatii vielä kutsun toiselta käyttäjältä (ei, minulla ei ole yhtään inviteä). Ongelmana tosin on se että musiikkia kuunnellaan usein jossakin muualla kuin koneen ääressä ja Spotify toimii vain tietokoneella joten iTunes ja iPod tulee vieläkin tarpeeseen.

Spotify ei kuitenkaan ole vielä valmis. Jo nyt netissä pyörii video jossa esitellään Spotify:n tulevaa iPhone-sovellusta:

Videossa Spotify toimii sujuvasti iPhonessa helponnäköisellä käyttöliittymällä. Jos kuluttaja voisi ilmaiseksi kuunnella haluamaansa musiikkia missä ja milloin tahansa päätelaitteesta riippumatta niin tällä varmastikin olisi aika suuri vaikutus musiikkiteollisuuteen ja ihmisten tapaan kuunnella musiikkia. Kiinteähintaisia datapaketteja alkaisi tämän myötä olla nuorilla puhelimissa siinä missä viime vuosikymmenellä jokaisella oli oma Walkman. Lisäksi moni olisi varmastikin valmiimpi kuuntelemaan mainoksia kuin maksamaan palvelun käytöstä joten myös mainosmediana vastaavista palveluista voi tulla aika mielenkiintoisia.

Kirjat taskuun

Googlelta on viime aikoina tullut mukavaa tahtia uusia mobiilisovelluksia, nyt heti Latituden jälkeen Google julkaisi iPhonelle ja Androidilla toimivan kirjahaun Google Book Searchin . Sen tietokanta sisältää tällä hetkellä 1,5 miljoonaa kirjaa joita on mahdollista lukea suoraan kännykällä. Tekijänoikeudellisista syistä valikoima on vielä hyvin rajattua, pääosin kokoelma sisältääkin aika vanhoja kirjoja.

 

Entä miten kirjanlukeminen onnistuu mobiililla? Kyllä se perinteinen kirja voittaa luettavuudella mennen tullen kännykällä luettavan kirjan, mutta toisaalta painavan kirjan mukana raahaaminenkin on myös hankalaa. iPhone isolta näytöltä lukeminen onnistuu jo varsin hyvin. Ja toisaalta – japanilaisethan kirjoittivat bestsellereitä kännykällä jo aikoja sitten.