Britanniasta on viimepäivinä kajahtanut voitonriemuisia uutisia internetin kilattua tv:n ohi maan suurimmaksi mainosmediaksi investoinneilla mitattuna (ensimmäinen vuosipuolisko 2009).
EMarketer mainitsee samalla internetin vaatimattomasti pelastaneen lama-Englannin mainosmarkkinan tuholta:
"Online advertising is rightly credited with saving the UK ad industry from meltdown in this difficult period. These Internet spending figures will also give advertisers renewed confidence, and encourage further investment in online strategies.”
Taantuma vääjäämättä ravisuttaa mainoskakkua meilläkin, mutta käsi sydämelle - pitäisikö ravisuttaa vieläkin enemmän? Ja onko tämä maailmanpelastusstrategia varmasti ulottunut alan osaamisprofiiliin asti riittävällä väkevyydellä? Sitten kun tätä kaikkea voi katsoa taaksepäin, on mielenkiintoista nähdä, paljonko lama todella pakotti meidät uusiutumaan. Toivottavasti paljon. Mutta skoolataan sillä välin Lontoon kavereille!
Ei ole ollenkaan yllätys näin laman keskellä, kun on tarpeeksi mässäilty yritysten ja kokonaisten toimialojen ongelmilla, että katse kääntyy valoisaan tulevaisuuteen. Silti on hienoa, että kuoliaaksi useaan otteeseen julistetuille uutiselle bisneksenä ja sanomalehdille (joiden kuolinkamppailua seurataan mm. Newspaper Death Watch – blogissa), on ilmaantunut toukokuussa pelastajia kaksin kappalein.
New York Times lanseerasi viime viikolla uusimman version omasta lukijastaan, joka hyödyntää Adope AIR –tekniikkaa.
Palvelua on ehditty hehkuttaa sanomalehtien tulevaisuutena. Lukijoiden ja lukijalaitteiden kehitys on toki vasta alussa, mutta jäin pohtimaan millainen tulevaisuus tällaisilla yksittäisillä lukijoilla on? Kuinka monella on sanomalehteen sellainen suhde, että lataa yhden tietyn lehden lukijan koneelleen ja käyttää sitä? Kannattaisiko alan lähteä yhdessä kehittämään formaatteja? Nyt kaikki rakentelevat omiaan. Mm. Rupert Murdoch haaveilee omasta lukijasta. Toinen pelastaja onkin sähköisten kirjojen latauksilla jo vaikuttavaa tulosta tekevä Amazonin Kindle, joka julkaisi pari viikko sitten 40% isomman leveänäyttöversion suositusta lukijasta. Analyytikot arvioivat, että Kindlen osuus Amazonin myynnistä on ensi vuonna jo 4%, 1,2 miljardia dollaria. Sähköinen kirja myy. Sisällöntuottajien näkökulmasta toivo lepää mm. siinä että sähköisten lukijoiden käyttäjät ovat siis tottuneet maksamaan sisällöstä. Muun hyvän lisäksi uudet sähköiset lukijat ovat huomattavasti sanomalehtilogistiikkaa tai kannettavaa tietokonetta ekologisempia.
Koska saamme ladata Kärkimedialehdet, kosketusnäytölliseen kokoontaitettavaan sähköiseen lukijaan, vaikka Heathrow’lla lentokoneeseen luettavaksi ? Lupaan että sen mahdollistuessa,ensi tilassa mukanani matkustaa mm. sähköinen Aamulehti. Suomalaisten sanomalehtien tilaa ihan nykypäivässä on käsitelty paljon mm. Dagmar-uutisissa
Netin uudet musiikkipalvelut pistävät kahdeksan vuotiaan iTunesin koville. Ensin Nokia ovasi pelin ja perusti Comes With Music -palvelun mikä perustui täysin uudenlaiseen liiketoimintamalliin. Nyt vasta Briteissä lanseeratussa palvelussa kuluttajan ei tarvitse enää ostaa itselleensä yksittäisiä biisejä vaan kuluttaja saa palvelun mukana "ilmaiseksi" ladattavaksi yli miljoona kappaletta. Nokia maksaa levy-yhtiöille korvauksen jokaisesta myydystä puhelimesta ja kuluttaja tulee huomaamatta maksaneensa oman osansa palvelusta osana puhelimen hintaa. Tämä sopii hyvin varsinkin niille nuorille jotka ovat nähneet kasetteja vain elokuvissa ja ovat aloittaneet musiikin kuuntelun napsterin aikakaudella tottuen samaan kaiken musiikin heti ja ilmaiseksi.
Markkinoiden viimeisin häirikkö on Spotify joka myös tarjoaa käyttäjälle ilmaseksi jättimäisen musiikkikirjaston. Kappaleita ei tarvise enää edes ladata vaan ne voi suoraan streamata netistä. Kätevää, moni nyt jo kuuntelee musiikkia Youtuben kautta josta löytyy jokaisesta vähänkin tunnetusta biisistä musiikkivideo joista voi vielä kaiken lisäksi tehdä kavereille jaettavia soittolistoja. Spotify maksaa 10€ kuussa tai vaihtoehtoisesti palvelua voi käyttää ilmaiseksi jos tyytyy kuuntelemaan mainoksia biisien välissä. Tällä hetkellä palvelu vaatii vielä kutsun toiselta käyttäjältä (ei, minulla ei ole yhtään inviteä). Ongelmana tosin on se että musiikkia kuunnellaan usein jossakin muualla kuin koneen ääressä ja Spotify toimii vain tietokoneella joten iTunes ja iPod tulee vieläkin tarpeeseen.
Spotify ei kuitenkaan ole vielä valmis. Jo nyt netissä pyörii video jossa esitellään Spotify:n tulevaa iPhone-sovellusta:
Videossa Spotify toimii sujuvasti iPhonessa helponnäköisellä käyttöliittymällä. Jos kuluttaja voisi ilmaiseksi kuunnella haluamaansa musiikkia missä ja milloin tahansa päätelaitteesta riippumatta niin tällä varmastikin olisi aika suuri vaikutus musiikkiteollisuuteen ja ihmisten tapaan kuunnella musiikkia. Kiinteähintaisia datapaketteja alkaisi tämän myötä olla nuorilla puhelimissa siinä missä viime vuosikymmenellä jokaisella oli oma Walkman. Lisäksi moni olisi varmastikin valmiimpi kuuntelemaan mainoksia kuin maksamaan palvelun käytöstä joten myös mainosmediana vastaavista palveluista voi tulla aika mielenkiintoisia.
DiViA avasi seitsemännen vuotensa luotaamalla digitaalista markkinointia yleisellä tasolla ja tuomalla Nokian johtajan kertomaan heidän tavastaan ajatella.
Petteri Pohto avasi uusimman digibarometrin tuloksia ja Mika Raulas jutteli mukavia digitaalisuuden tuomista mahdollisuuksista. Raulas itsekin sanoi, että hän on päättänyt esittää samoja kalvoja niin kauan kuin oikeasti joku toteuttaakin niissä esitettyjä ajatuksia. Hyvä niin, sillä kovin paljon ei ole yleisellä tasolla kuitenkaan muuttunut. Kymmenen vuotta sitten ei kaiken kansan yhteisöllisyys ollut vielä ollenkaan samanlaista kuin nyt, mutta silloin esitetyt ajatukset netin vaikutuksesta pätevät edelleen. Toivotaan, että paikalle saapuneista markkinoijista joku oikeasti päättää ottaa uuden askeleen digimarkkinoinnin saralla.
Mielenkiintoisimman annin tarjosi kuitenkin Pekka Somerto, joka toimii tittelillä Vice President - Online Sales and Marketing. Ainakin tittelin perusteella sai olettaa jonkintyyppistä näkemystä siitä missä mennään ja mihin ollaan menossa. Somerto kritisoi mediatoimistojen tapaa ehdottaa vain maksullisia medioita ja esitteli Nokian kampanjoita, joissa mediarahaa ei ollut kulunut yhtään. Molemmissa oltiin käytetty vahvasti blogimaailmaa ja viraaliefektiä. Nämä ovat hienoja kampanjoita, mutta vaativat vahvaa ideaa, jotta viesti lähtee leviämään. Itse näkisinkin, etteivät "ilmaiset" kanavat ole mustavalkoisesti se oikea ratkaisu. Ensin kannattaa miettiä mitä halutaan tehdä ja erityisesti mikä kampanjan kohderyhmänä on. Alla oleva kampanja on kuulemma hyvin tunnettu erityisesti Parkour-piireissä.
Ja ilmaisia lounaitahan ei tunnetusti ole. Erityisesti täytyy muistaa se, ettei kokonaispanostukset välttämättä vähene lainkaan: tuotantoon tulisi joka tapauksessa laittaa rahaa huomattavasti enemmän kuin tällä hetkellä laitetaan. Kuten Vassisen Riku sanoi: alla olevan NGage-viraalin tuotantoon on käytetty varmasti TV-mainoksen verran tuotantorahaa. Tämä ei taas mene yksiin alalla vallitsevan 80/20 ajattelun kanssa, jossa 80% markkinointibudjetista pitäisi laittaa ihmisten näkyville eli jonkin tyyppiseen mediaan ja 20% tuotantoon. Netissä koko suhde saattaa olla aivan toisin päin. Itse asiassa patistaisin markkinoijia joka tapauksessa miettimään markkinointibudjettejaan niin, ettei verkkomainonta ole se alue, johon budjetin rippeet laitetaan. Toivoisin näkeväni enemmän panostuksia niissäkin tapauksessa, joissa mediatila ei ole ollut ilmaista. Usein suurin osa budjetista on kuitenkin jo käytetty tv- ja printtimainonnan suunnitteluun ja nettimainokselle jääneet rahat käytetään mainoksen modifiointiin esim. printtimainoksesta. Onneksi piristäviä poikkeuksiakin löytyy. Ja toisaalta tv-mainoksen materiaalista voidaan leikata myös nettiin sopiva versio tai kaksi... jos tämä on suunniteltu jo ennen kuvausvaihetta.
Siis lisää budjetteja verkkotuotantoihin. Jään odottamaan lisäbudjettien arvoisia ideoita. Ja niiden haastamista meiltä ja mainostoimistoilta.
Comscoren uusimmat luvut osoittavat Facebookin repineen kävijämäärissä mitaten huikean etumatkan MySpaceen nähden. Ei ole kovin pitkään siitä, kun Facebook kiri MySpacen rinnalle ja viime kesän jälkeen Facebook on kasvattanut kävijöitään globaalisti noin 10% joka kuukausi. Vielä huimemmaksi asian tekee se, että kasvu on tullut suurelta osin USAn (jossa MySpace on edelleen ykkönen) ja Kiinan (joka kasvaa nettikäyttäjien määrässä kaikkein eniten) ulkopuolelta. Tällä hetkellä yli viidesosa koko maailman nettikäyttäjistä ovat rekisteröityneitä Facebookiin. Huikeaa!
Suomessa puhuttiin jo vuosi sitten, että Facebook alkaa kuolla ja edellisenä syksynä palveluun liittyvät ovat jo siirtymässä muualle. Näin ei kuitenkaan ole käynyt: suomalaisten aktiivikäyttäjien määrä kolkuttelee jo kohta miljoonaa eli puhutaan jo viidesosan osuudesta KOKO väestössä. Kasvu on lähes puolet tuosta määrästä on tullut viimeisen puolen vuoden aikana. Vaikeaa siis ainakaan tässä vaiheessa alkaa ennustaa sivuston häviämistä. Saamme siis odottaa vielä tovin "seuraavaa Facebookkia"
DigiToday uutisoi joulun pyhinä verkon tärkeyden kasvusta Yhdysvaltojen mediamarkkinoilla:
Tähän saakka internet on ollut kansallisissa ja kansainvälisissä uutisissa
vasta kolmanneksi tärkein uutislähde television ja sanomalehtien jälkeen.
Joulukuussa tehdyn kyselyn mukaan internet ohitti ensimmäisen kerran
sanomalehdet uutislähteenä.
Etsin vastaavia lukuja Suomen osalta ja löysin vain syksyllä 2007 Akatemian rahoituksella tehdyn tutkimuksen, jonka mukaan Suomessa verkko rankattiin kolmannelle sijalle 16 prosentin osuudella. Itse uskon verkon osuuden nousseen vuoden aikana huimasti.
Verkko jatkaa siis nousuaan. Hitaasti mukana seuraavat myös mediaan käytettävät eurot. Verkon mobiilikäytön yleistyessä verkon tärkeys ei varmasti ainakaan laske.
Sami bloggasi viime viikolla TIME-lehden valitsemista vuoden parhaista viraaleista. Suoraan sanoen itseäni ihmetyttää miten jotkin videoista ovat edes levinneet viraalina. Samikin kommentoi, että on oikeastaan surullista, että listalla on kaksi CNN:n videota, kun tietää, että CNN ja TIME ovat jotakuinkin samaa firmaa.
Sen sijaan Advertising Agen listaamat kymmenen videota ovat juuri sitä tavaraa, jonka kuvitteleekin kiertävän ympäri maailmaa ihan vapaaehtoisvoimin. Ehkä hauskinta ja kuvaavinta on se, että ykköseksi ei ole yltänyt mainos vaan normaalisti televisiossa näkynyt haastattelu. Täytyy vain olla koko maailman puolesta onnellinen, ettei Sarah Palin yltänyt varapresidentiksi. Huh huh.
Ad Agen lista:
1. KATIE COURIC'S INTERVIEW OF SARAH PALIN
57.7 MILLION VIEWS OF ALL SEGMENTS; UPLOADED SEPT. 25
The gaffe-filled interview,
which exposed Palin's lack of expertise in foreign policy, became a
viral phenomenon and likely the single most damaging blow to the McCain
campaign.
2. 'WASSUP 2008'
12.5 MILLION; UPLOADED OCT. 24
The web-production studio 60Frames reassembled the cast of the original Budweiser ad for a pro-Obama spoof that went viral.
3. JOHN MCCAIN'S 'CELEBRITY' AD
2.5 MILLION; UPLOADED AUG. 30
The McCain campaign's most successful viral ad asked whether there is substance behind Obama's celebrity.
4. KOBE BRYANT VIRAL AD
20.8 MILLION; UPLOADED APRIL 10
Among the biggest viral ads of the year, the video
tapped into at least four disparate groups of enthusiasts: the "Is it
real?" crowd, Kobe Bryant fans, Aston Martin fans and Nike
basketball-shoe fans.
5. WEEZER'S 'PORK AND BEANS'
17.1 MILLION; UPLOADED MAY 23
The band gamed the YouTube generation by casting some of its biggest "stars" in a music video.
6. CRITICAL MASS BIKER
1.8 MILLION; UPLOADED AUG. 27
An NYPD officer was caught on tape brutalizing a Critical Mass biker. The cop was reassigned to desk duty pending investigation.
7. SEINFELD/GATES MICROSOFT ADS
12.1 MILLION; UPLOADED SEPT. 4 AND SEPT. 11
Though critically panned, Microsoft's ads with Jerry Seinfeld and Bill Gates generated conversation and racked up impressive viewing on the web.
8. 'WHY EVERY GUY SHOULD BUY THEIR GIRLFRIEND WII FIT'
10.6 MILLION; UPLOADED MAY 5
One ad-agency couple, a handicam, a "Wii Fit," and a deplorable trend is born.
9. AWARENESS TEST
MORE THAN 10 MILLION; UPLOADED MARCH 10
This brilliant PSA for Transport for London encouraged motorists to start seeing cyclists.
10. 'CHRISTIAN THE LION'
34.4 MILLION; UPLOADED JUNE 28
A video from the 1970s of the reunion of a wild lion with the men who raised it got well over 30 million views 30 years after the incident was filmed.
Hesarin verkkosivusto on alusta asti ansioitunut erilaisten ajankohtaisten testien tekemisessä ja on näin onnistunut osallistamaan lukijansa jatkamaan keskustelua lehden aiheista. Ainakin oman kuolemanajan laskuri ja koulun päästötodistus -testit ovat jääneet minulle mieleen vuosien varrelta.
Nyt sivustolta löytyy hiilidioksidijalanjälkilaskuri. Omia elin- ja kulutustottumuksensa kertomalla laskuri kertoo oman hiilidioksidijalanjäljen koon. Kaikki on tietysti enemmän tai vähemmän summittaista, mutta ainakin jalanjäljestä näkee suunnilleen eri osioiden koot: kuinka paljon tulee elämisestä ja kuinka voin kulutuksen kautta vaikuttaa hiilidioksidituotantoon.
Jotta paitsi tietoa testistä, mutta myös testin aiheesta saataisiin leviämään, on testissä tietysti mukana myös mahdollisuus haastaa kaveri mukaan sekä sähköpostitse että Facebookin kautta. Tiedot testistä saa myös laitettua omaan Fb-profiiliinsa vaikkei haluaisi spämmätä kavereitaan.
On hyvä, että näihin asioihin kiinnitetään huomiota ja verkko antaa erinomaiset mahdollisuudet osallistaa ihmiset mietintätalkoisiin. On kuitenkin hyvä muistaa, että tässä itse asiaa katsotaan vain yhdeltä kantilta. Kaikesta kulutuksesta huolimatta kaikkien suomalaisten ekologinen jalanjälki on vielä huomattavasti pienempi kuin Suomen pinta-ala eli esim. suomalaiset metsät kuluttavat hiilidioksidia huomattavasti enemmän kuin me sitä tuotamme.
Olen viimeisen parin viikon aikana joutunut parikin kertaa kuulemaan syytöksiä siitä, miten mediatoimistot ovat syypää verkkomedian pieneen osuuteen pienessä mainoskakussa. Näin väitettiin ensin SIME:n paneelikeskustelussa ja viimeksi perjantaina Mediaviikon kolumnissa.
Mediatoimistot ovat tietysti median kannalta helppo kohde, koska me toimimme ostajana ja sitä kautta myös usein asiakkaan kasvoina median suuntaan. Toisaalta on myös selvää, ettei kaikki mediatoimistojen tekemä työ näy median suuntaan. Jos näymme medialle lähinnä ostajina, olemme asiakkaan suuntaan hyvin usein myös kouluttavassa asemassa. Kerromme verkkokentän mahdollisuuksista ja yritämme tarkoituksella laajentaa asiakkaidemme katsantaa myös bannerimainonnan ulkopuolelle. Tähän kuuluvat esimerkiksi asiakkaan oman verkkopalvelun kehittäminen ja muut ns. mediatilaltaan ilmaiset mediat.
Verkkomediakenttää katsottaessa kiinnitetään usein huomiota vain mainoskakun prosenttimääriin. Usein jää unholaan esim. se, että verkkomainonta on kasvanut jo useita vuosia 20-30% vauhtia. Kantaluku on toki ollut aluksi pieni, mutta kasvu ei ole hiipunut kovin paljon vaikka rahoissa ollaan menty jo radion ja ulkomainonnan ohi.
Toinen vääristymä mediakakussa on ollut se, ettei esim. Googleen käytettäviä rahoja olla laskettu prosentteihin mukaan. Tämä korjaantuu osittain seuraavaan päivitykseen ja prosentit alkavat näyttää jo oikeammilta. IAB on tehnyt asiasta "varjoselvitystä" jo parin vuoden ajan.
Tämän lisäksi edes raportoituun lukuun ei ole sisältynyt kaikkia sivustoja. Suurimmat 22 toimijaa (sivustoa tai brokeria) ovat toki mukana, mutta monia jää myös ulkopuolelle. Pirstoutumisesta kertoo se, että esimerkiksi meillä ollaan tämän alkuvuoden aikana ostettu mainostilaa yli 200 kotimaisesta mediasta.
Pirstaloituminen aiheuttaa myös sen, ettei yhtä oikeaa mediasuunnitelmaa ole olemassa. Samat potentiaaliset asiakkaat saadaan kiinni usealla eri tavalla ja loppujen lopuksi voittaja on se, joka pystyy tuomaan asiakkaille kaikkein kiinnostavimman ratkaisun. Tämä pätee niin mainostajiin kuin medioihin. Se voi tarkoittaa niin kiinnostavan verkkopalvelun luomista, että ihmiset löytävät sinne ilman perinteistä mainontaa. Se voi myös tarkoittaa sitä, että mainostaja luo oman palvelunsa sinne missä potentiaaliset asiakkaat jo valmiiksi ovat. Kampanjasivu voidaan rakentaa laajenevaan banneriin tai viestiä voidaan levittää klikkihinnoitelluilla sopimuksilla laajaan verkostoon vain tietyn viestin saamiseksi mahdollisimman laajalle massalle.
Kaiken pohjana on oikeastaan tavoitteiden asettaminen, niiden seuraaminen ja tuloksista oppiminen. Sisällön pitää olla sellaista, josta potentiaaliset asiakkaat kiinostuvat. Eli ollaan ihan samojen ongelmien ja ratkaisujen äärellä kuin minkä tahansa median osalta. Loppujen lopuksi tavoitteena on kuitenkin myynnin kasvu.
Nyt kun kuntavaalit lähestyvät meillä, on hyvä vilkaista mitä valtameren toisella puolella tapahtuu sikäläisessä mittelössä. Varapresidentit on valittu ja taistelu Obaman ja McCainin välillä tiivistyy. Ehdokkaat näyttävät ottaneen verkkonäkymisessä aika erilaiset linjat.
Googlen Insights on hyvä työkalu selvittämään historiaa eli miten ehdokkaista on keskusteltu ja tietenkin, kuinka paljon ehdokkaita on ylipäätään haettu. Alla olevasta kuvasta huomataan, että kumpikaan ehdokas ei ole oikeastaan kiinnostanut verkkoyhteisöä kovinkaan paljon ennen kuin he päättivät lähteä taistoon ehdokkuudesta. Hauissa Obama vie kuitenkin selvän voiton. Käyrissä huomataan pomppaukset aina isojen tapahtumien yhteydessä. Kaikki alkaa kuitenkin vuoden alussa New Hampsheressä pidetystä Yes we can -puheesta. Kuvaan on laitettu myös vertailun vuoksi Clintonista ja Bushista tehdyt haut.
Vuosi sitten keskustelin erään tuoreen kansanedustajan kanssa yhteisöllisyydestä ja hän kommentoi aihetta mm. valitellen sitä, ettei voi tietää missä pitäisi olla mukana ja missä ei. Yksi vaihtoehto olisi tietysti kysyä puolueen mediatoimistolta apua. Näin teki esim. Kokoomus viime vaalien yhteydessä varsin mairittelevin seurauksin. Meillä suunnitellun IRC-Galleria-kampanjan seurauksena kiertää vieläkin Saulin chatistä napattuja lauseenpätkiä t-paitoihin painettuna. Harva toreja kiertänyt sai monen tuhannen yleisöä, kuten IRC-Gallerian tapauksessa kävi.
Toinen vaihtoehto on lähteä kaikille yhteisösivustoille, tai ainakin niistä suurimmille. Näin on tehnyt Barack Obama. Hänen profiilinsa löytyy kaikilta Jenkeissä merkittäviltä sosiaalisen median sivustoilta kuten meilläkin tutut YouTube, Facebook ja MySpace sekä meillä ehkä hieman tuntemattomammilta kuten Eons tai Glee. Yes we can - puheesta tehdystä musiikkivideosta löytyy muuten myös Wikipedia-artikkeli. Kaikkeen tähän saattaa olla selityksenä se, että Obaman joukoissa on yksi Facebookin perustajista. Ilmeisesti juuri se, joka ei ymmärtänyt koodauksesta mitään ja kehitteli palveluun yhteisöllisiä elementtejä.
Koko Yes we can -ajattelu kielii myös hyvin paljon siitä yhteisöllisestä ajatuksesta, joka McCainilta tuntuu kokonaan puuttuvan.
Tiukassa kampanjassa myös kotisivuja päivitetään jatkuvasti. Esimerkiksi pari viikkoa sitten hurrikaanin iskiessä etelävaltioihin, ottivat toki molemmat ehdokkaat sen mukaan ohjelmaansa. Ehdokkaat vain tekivät sen hieman eri tavoilla.
Molemmilla sivustoilla yritetään toki saada ihmisiä mukaan ja osallistaa heitä toimintaan. Molemmilta löytyvät blogit sekä kuva- että videomateriaalia. Amerikkalaiseen tyyliin tv-mainoksessakin saattaa olla vain vastustajan kuva ja mainetta tahraavia kommentteja. Obamalla on kuitenkin "tavallinenkin ihminen" saanut äänen monien haastatteluiden ja maan läpi tehdyn kuvausreissun myötä.
McCainin sivustolta löytyy vain ehdokkaan mainosvideoita, käsittelevät ne sitten ehdokasta tai vastustajaa.
On mielenkiintoista nähdä miten vaalit menevät. Viimeisimpien mittausten mukaan McCain on ilmeisesti hieman edellä, mutta aikaa on vielä. Saadaanko USA:n presidentiksi oikeasti yhteisöllinen presidentti? Ja onko Obama kuitenkaan sen yhteisöllisempi kuin kilpakumppaninsa? Ehkä hän on vain osannut valita henkilökuntansa paremmin.
Blogimme käsittelee digitaalista markkinointia ja digitaalisuutta markkinoinnin työvälineenä. Keräämmme ajankohtaista informaatiota ja uusia ideoita ensisijaisesti internet- ja mobiilimaailmoista, sekä digimarkkinoinnista laajemminkin. Lisäksi julkaisemme pidemmälle vietyä pohdintaa markkinoinnista uusissa kanavissa ja tuoreita teoriamalleja.
Talikko:
Talikko, taikko eli tarikko, myös tadikko, on työkalu. Talikolla luodaan sellaisia aineita, joiden käsittelyyn lapio ei työkaluna sovellu. Talikon materiaalit ja muotoilu suunnitellaan käsiteltävän aineen omainaisuudet huomioon ottaen. (Wikipedia:talikko)
Recent Comments