DigiTalikko

Masa vs. William - taistelu Googlen hakumääräherruudesta

Viime päivinä ei ole voinut välttyä huomaamatta uutisointia liittyen Matti Vanhasen ihmissuhteisiin tai Prinssi Williamin kihlaukseen. Koska suuri osa sekä offline- että online-median lukijoista etsii lisätietoja netistä, iltapäivälehtien uutisointi vaikuttaa välittömästi ihmisten hakukäytökseen. Googlen Insights for Search-työkalun avulla näkee miten eri avainsanojen hakumäärät ovat kehittyneet. Jännittävästi hakutermien "Prinssi William" (punainen käyrä) ja "Perheyritysten liitto" (sininen käyrä) indeksoidut hakumäärät ovat tällä hetkellä tasoissa! Saadaanko Willisistä irti vielä jotain vai viekö tämänpäiväinen Seiska-uutisointi Kataisen yhteyksistä Perheyritysten liiton työntekijään käyrän aivan uudelle tasolle?

Koska hakutulossivujen listaukset päivittyvät dynaamisesti, yritysten työntekijöihin liittyvät uutiset näkyvät nopeasti hakutulosivuilla - vaikka ne eivät välttämättä suoraan yrityksen toimintaa koskisikaan. Tästä hyvänä esimerkkinä on se, että Vanhasen ja hänen alaisensa väitetty suhde on jo hiipinyt perheyritysten liiton hakutulossivulle Googlessa. Hakutermillä "perheyritysten liitto" tulevista hakutuloksista jo yli puolet (60%) koskee Matti Vanhasen yksityisyyselämää. Microsoftin hakukone Bing on hieman armollisempi, siellä hakutuloksista 40% liittyy ko. asiaan.

Maineenhallinnan kannalta hakukoneiden hallinta on elintärkeää. Tästä on hyvänä esimerkkinä se, että vaikka Marlboro on todistetusti syöpävaarallinen tuote, Google.comissa ei kahdelle ensimmäiselle hakutulossivulle nouse ainoatakaan brändille negatiivista linkkiä. Tämä ei ole sattumaa, vaan hyvä esimerkki siitä, miten hakukoneoptimoinnilla voidaan tehdä maineenhallintaa. Millainen sinun yrityksesi maineenhallintastrategia on?

Facebookissa massaa, fanisivuilla rippeitä

Facebook rantautui Suomeen pari vuotta sitten ja viime vuodesta lähtien markkinoijat ovat kuumeisesti miettineet, että siellähän meidänkin pitäisi olla ja miten siellä nyt sitten pitäisi olla. Monet ovatkin luoneet fanisivuja, tehneet sovelluksia, käyttäneet sosiaalisia mainoksia ja jääneet odottamaan sosiaalisen median ihmetuloksia. Harva on kuitenkin onnistunut.

Fanisivut tulivat Facebookissa mahdollisiksi suunnilleen samaan aikaan kun ilmiö saapui rytinällä Suomeen. Sysomos tutki tänä syksynä maailman laajuisesti noin 600 000 fanisivua ja teki niistä omat johtopäätöksensä:

• Fanisivuilla on keskimäärin 4 596 fania
• Vain neljällä prosentilla fanisivuista on yli 10 000 fania
• Vain 23 prosentilla sivuista on yli 1 000 fania
• Se, kuinka usein ylläpitäjät päivittävät sivustoa, ei korreloi yhteen fanimäärän kanssa
• Eniten sivuja on non-profit -kategoriassa, kun suosituimmat sivut taas löytyvät viihteen ja tuotteiden puolelta

Ei ole siis helppoa tehdä suosittua fanisivustoa. Sivuston luominen ja lanseeraus vaativat maksettua mainontaa siinä missä muutkin lanseeraukset. Sosiaalinen media ei siis olekaan sama kuin ilmainen media. Tätä on toistettu usein, mutta siitä on jälleen hyvä muistuttaa.

Keskustelin viime viikolla Facebookin Suomesta vastaavan myyntimiehen kanssa ja hän antoi pari nyrkkisääntöä siihen, kun lähdetään luomaan fanisivuun perustuvaa yhteisöä.

• Sivu kannattaa tehdä ensin varsin yksinkertaiseksi ja täydentää sitä sitten jatkuvasti.
• Sivulle pitää saada tietty kriittinen massa ennen kuin sitä voi toden teolla alkaa käyttää markkinointitarkoituksiin. Tämä kriittinen massa on hänen mukaansa 5000 fania.
• Kun ihmiset on saatu liittymään sivulle, heille tulee tarjota relevanttia informaatiota. Tämä voi olla tarjouksia tai vain exclusiivista informaatiota. Kaikki toki riippuu markkinoitavasta tuotteesta.
• Myös sovelluksia tehdessä tuo kriittinen massa olisi hyvä olla olemassa etukäteen. Sovellukset eivät tuo faneja sen enempää kuin muukaan sisältö.
• Sivuja ei kannata pitää liikaa sillä niiden hallitseminen menee hankalaksi. Kannattaa pitää yksi sivu pääbrändille ja tarvittaessa sitten muutama sivu tärkeille alakategorioille. Yhdellä sivulla pärjää usein paremmin kuin kymmenellä.

Sivujen kanssa tarvitsee kuitenkin olla hereillä. Facebook muuttaa sääntöjään niin usein, ettei kuulemma sen työntekijätkään pysy aina perässä viimeisimmistä käänteistä. Kuitenkin esim. kilpailujen ja sovellusten kanssa kannattaa kahlata säännöt läpi, ettei vahingossa astu johonkin sääntöviidakon kuoppaan.

Kaiken kaikkiaan Facebook kuitenkin tarjoaa parhaimmillaan erinomaisen mahdollisuuden luoda oma viestintäkanavat potentiaalisimpaan kohderyhmään. Sinne, kuten muihinkin sosiaalisiin medioihin, pitää kuitenkin lähteä suunnitelmallisesti.

Google Wave tuli - mitä sitten?

Google Waven tuloa hehkutettiin blogeissa ympäri maailmaa ja kaikki jäivät kuolaten odottamaan kutsuja sinne. Nyt yhä useammalla alkaa olla aaltotili, mutta tuntuu, että Wave ammottaa edelleen tyhjyyttään.

Muiden kanssa keskusteltaessa toistuvat samat teesit:

- Joo, kävin kokeilemassa, mutta kun eihän siellä ollut ketään kavereita

- Näytti hienolta kun näkee reaaliaikaisesti mitä toinen kirjoittaa

- Ihan jees, mutta mitä tällä pitäisi oikein tehdä?

Itse mietin vähän samaa. Jostain syystä ajattelin, että Wave olisi ns. Gmailin korvaaja, mutta ainakin tällä hetkellä näyttää siltä, että nämä kaksi toimivat ennemminkin rinnakkain. Eli tulee jälleen yksi paikka, josta käydä tarkistamassa olisiko joku lähettänyt minulle viestin (eli aallon).

Ehkä kyse on siitä, etten osaa käyttää Wavea. Varmasti sinne pystyisi vähintään ohjaamaan kaikki Gmailin postit. Toisaalta, kun omaan Gmail-boxiini ohjautuu jo nyt mailit useista osoitteista, saisi tällainen lisäohjaus varmasti jonkin pakan sekaisin. Enkä oikeastaan edes jaksa ruveta säätämään wavea niin kauan kuin siellä ei ole enempää porukkaa.

Muiden tekemistä ja kehitystyötä on tietysti aina helppo kritisoida, mutta itse olisin tehnyt wavesta Gmailin evoluution siten, että kaikki Gmailissa ollut tieto siirtyisi samantien Waveen (siis muutkin kuin osoitekirjan yhteystiedot) ja Waven mahdollisuuksia voisi sitten alkaa käyttämään hyväkseen pikkuhiljaa, kun niille löytää käyttöä. Nyt on edetty hieman suomalaisen insinöörityön kaltaisesti: "kun vain keksimme hienon teknologian niin kyllä ihmiset varmasti alkavat sitä käyttämään".

Tai ehkä en vain tajua Waven hienoutta. Kertokaa viisaammat minulle.

Kuinka internet pelasti meidät lamasta (?)

Britanniasta on viimepäivinä kajahtanut voitonriemuisia uutisia internetin kilattua tv:n ohi maan suurimmaksi mainosmediaksi investoinneilla mitattuna (ensimmäinen vuosipuolisko 2009).

EMarketer  mainitsee samalla internetin vaatimattomasti pelastaneen lama-Englannin mainosmarkkinan tuholta:

"Online advertising is rightly credited with saving the UK ad industry from meltdown in this difficult period. These Internet spending figures will also give advertisers renewed confidence, and encourage further investment in online strategies.”

Taantuma vääjäämättä ravisuttaa mainoskakkua meilläkin, mutta käsi sydämelle - pitäisikö ravisuttaa vieläkin enemmän? Ja onko tämä maailmanpelastusstrategia varmasti ulottunut alan osaamisprofiiliin asti riittävällä väkevyydellä? Sitten kun tätä kaikkea voi katsoa taaksepäin, on mielenkiintoista nähdä, paljonko lama todella pakotti meidät uusiutumaan. Toivottavasti paljon. Mutta skoolataan sillä välin Lontoon kavereille!  

Uutiset pelastuvat

Ei ole ollenkaan yllätys näin laman keskellä, kun on tarpeeksi mässäilty yritysten ja kokonaisten toimialojen ongelmilla, että katse kääntyy valoisaan tulevaisuuteen. Silti on hienoa, että kuoliaaksi useaan otteeseen julistetuille uutiselle bisneksenä ja sanomalehdille (joiden kuolinkamppailua seurataan mm.  Newspaper Death Watch – blogissa), on ilmaantunut toukokuussa pelastajia kaksin kappalein.

 

New York Times lanseerasi viime viikolla uusimman version omasta lukijastaan, joka hyödyntää Adope AIR –tekniikkaa.

Palvelua on ehditty hehkuttaa sanomalehtien tulevaisuutena. Lukijoiden ja lukijalaitteiden kehitys on toki vasta alussa, mutta jäin pohtimaan millainen tulevaisuus tällaisilla yksittäisillä lukijoilla on? Kuinka monella on sanomalehteen sellainen suhde, että lataa yhden tietyn lehden lukijan koneelleen ja käyttää sitä? Kannattaisiko alan lähteä yhdessä kehittämään formaatteja? Nyt kaikki rakentelevat omiaan. Mm. Rupert Murdoch haaveilee omasta lukijasta. Toinen pelastaja onkin sähköisten kirjojen latauksilla jo vaikuttavaa tulosta tekevä Amazonin Kindle, joka julkaisi pari viikko sitten 40% isomman leveänäyttöversion suositusta lukijasta. Analyytikot arvioivat, että Kindlen osuus Amazonin myynnistä on ensi vuonna jo 4%, 1,2 miljardia dollaria. Sähköinen kirja myy. Sisällöntuottajien näkökulmasta toivo lepää mm. siinä että sähköisten lukijoiden käyttäjät ovat siis tottuneet maksamaan sisällöstä. Muun hyvän lisäksi uudet sähköiset lukijat ovat huomattavasti sanomalehtilogistiikkaa tai kannettavaa tietokonetta ekologisempia.

 

Koska saamme ladata Kärkimedialehdet, kosketusnäytölliseen kokoontaitettavaan sähköiseen lukijaan, vaikka Heathrow’lla lentokoneeseen luettavaksi ? Lupaan että sen mahdollistuessa, ensi tilassa mukanani matkustaa mm. sähköinen Aamulehti. Suomalaisten sanomalehtien tilaa ihan nykypäivässä on käsitelty paljon mm. Dagmar-uutisissa

Onko iTunesin aika jo ohi?

Netin uudet musiikkipalvelut pistävät kahdeksan vuotiaan iTunesin koville. Ensin Nokia ovasi pelin ja perusti Comes With Music -palvelun mikä perustui täysin uudenlaiseen liiketoimintamalliin. Nyt vasta Briteissä lanseeratussa palvelussa kuluttajan ei tarvitse enää ostaa itselleensä yksittäisiä biisejä vaan kuluttaja saa palvelun mukana "ilmaiseksi" ladattavaksi yli miljoona kappaletta. Nokia maksaa levy-yhtiöille korvauksen jokaisesta myydystä puhelimesta ja kuluttaja tulee huomaamatta maksaneensa oman osansa palvelusta osana puhelimen hintaa. Tämä sopii hyvin varsinkin niille nuorille jotka ovat nähneet kasetteja vain elokuvissa ja ovat aloittaneet musiikin kuuntelun napsterin aikakaudella tottuen samaan kaiken musiikin heti ja ilmaiseksi.

Markkinoiden viimeisin häirikkö on Spotify joka myös tarjoaa käyttäjälle ilmaseksi jättimäisen musiikkikirjaston. Kappaleita ei tarvise enää edes ladata vaan ne voi suoraan streamata netistä. Kätevää, moni nyt jo kuuntelee musiikkia Youtuben kautta josta löytyy jokaisesta vähänkin tunnetusta biisistä musiikkivideo joista voi vielä kaiken lisäksi tehdä kavereille jaettavia soittolistoja. Spotify maksaa 10€ kuussa tai vaihtoehtoisesti palvelua voi käyttää ilmaiseksi jos tyytyy kuuntelemaan mainoksia biisien välissä. Tällä hetkellä palvelu vaatii vielä kutsun toiselta käyttäjältä (ei, minulla ei ole yhtään inviteä). Ongelmana tosin on se että musiikkia kuunnellaan usein jossakin muualla kuin koneen ääressä ja Spotify toimii vain tietokoneella joten iTunes ja iPod tulee vieläkin tarpeeseen.

Spotify ei kuitenkaan ole vielä valmis. Jo nyt netissä pyörii video jossa esitellään Spotify:n tulevaa iPhone-sovellusta:

Videossa Spotify toimii sujuvasti iPhonessa helponnäköisellä käyttöliittymällä. Jos kuluttaja voisi ilmaiseksi kuunnella haluamaansa musiikkia missä ja milloin tahansa päätelaitteesta riippumatta niin tällä varmastikin olisi aika suuri vaikutus musiikkiteollisuuteen ja ihmisten tapaan kuunnella musiikkia. Kiinteähintaisia datapaketteja alkaisi tämän myötä olla nuorilla puhelimissa siinä missä viime vuosikymmenellä jokaisella oli oma Walkman. Lisäksi moni olisi varmastikin valmiimpi kuuntelemaan mainoksia kuin maksamaan palvelun käytöstä joten myös mainosmediana vastaavista palveluista voi tulla aika mielenkiintoisia.

Nokia suosii ilmaisia medioita

DiViA avasi seitsemännen vuotensa luotaamalla digitaalista markkinointia yleisellä tasolla ja tuomalla Nokian johtajan kertomaan heidän tavastaan ajatella.

Petteri Pohto avasi uusimman digibarometrin tuloksia ja Mika Raulas jutteli mukavia digitaalisuuden tuomista mahdollisuuksista. Raulas itsekin sanoi, että hän on päättänyt esittää samoja kalvoja niin kauan kuin oikeasti joku toteuttaakin niissä esitettyjä ajatuksia. Hyvä niin, sillä kovin paljon ei ole yleisellä tasolla kuitenkaan muuttunut. Kymmenen vuotta sitten ei kaiken kansan yhteisöllisyys ollut vielä ollenkaan samanlaista kuin nyt, mutta silloin esitetyt ajatukset netin vaikutuksesta pätevät edelleen. Toivotaan, että paikalle saapuneista markkinoijista joku oikeasti päättää ottaa uuden askeleen digimarkkinoinnin saralla.

Mielenkiintoisimman annin tarjosi kuitenkin Pekka Somerto, joka toimii tittelillä Vice President - Online Sales and Marketing. Ainakin tittelin perusteella sai olettaa jonkintyyppistä näkemystä siitä missä mennään ja mihin ollaan menossa. Somerto kritisoi mediatoimistojen tapaa ehdottaa vain maksullisia medioita ja esitteli Nokian kampanjoita, joissa mediarahaa ei ollut kulunut yhtään. Molemmissa oltiin käytetty vahvasti blogimaailmaa ja viraaliefektiä. Nämä ovat hienoja kampanjoita, mutta vaativat vahvaa ideaa, jotta viesti lähtee leviämään. Itse näkisinkin, etteivät "ilmaiset" kanavat ole mustavalkoisesti se oikea ratkaisu. Ensin kannattaa miettiä mitä halutaan tehdä ja erityisesti mikä kampanjan kohderyhmänä on. Alla oleva kampanja on kuulemma hyvin tunnettu erityisesti Parkour-piireissä.

Ja ilmaisia lounaitahan ei tunnetusti ole. Erityisesti täytyy muistaa se, ettei kokonaispanostukset välttämättä vähene lainkaan: tuotantoon tulisi joka tapauksessa laittaa rahaa huomattavasti enemmän kuin tällä hetkellä laitetaan. Kuten Vassisen Riku sanoi: alla olevan NGage-viraalin tuotantoon on käytetty varmasti TV-mainoksen verran tuotantorahaa. Tämä ei taas mene yksiin alalla vallitsevan 80/20 ajattelun kanssa, jossa 80% markkinointibudjetista pitäisi laittaa ihmisten näkyville eli jonkin tyyppiseen mediaan ja 20% tuotantoon. Netissä koko suhde saattaa olla aivan toisin päin. Itse asiassa patistaisin markkinoijia joka tapauksessa miettimään markkinointibudjettejaan niin, ettei verkkomainonta ole se alue, johon budjetin rippeet laitetaan. Toivoisin näkeväni enemmän panostuksia niissäkin tapauksessa, joissa mediatila ei ole ollut ilmaista. Usein suurin osa budjetista on kuitenkin jo käytetty tv- ja printtimainonnan suunnitteluun ja nettimainokselle jääneet rahat käytetään mainoksen modifiointiin esim. printtimainoksesta. Onneksi piristäviä poikkeuksiakin löytyy. Ja toisaalta tv-mainoksen materiaalista voidaan leikata myös nettiin sopiva versio tai kaksi... jos tämä on suunniteltu jo ennen kuvausvaihetta.

Siis lisää budjetteja verkkotuotantoihin. Jään odottamaan lisäbudjettien arvoisia ideoita. Ja niiden haastamista meiltä ja mainostoimistoilta.

Facebook selkeä ykkönen yhteisömarkkinoilla

Comscoren uusimmat luvut osoittavat Facebookin repineen kävijämäärissä mitaten huikean etumatkan MySpaceen nähden. Ei ole kovin pitkään siitä, kun Facebook kiri MySpacen rinnalle ja viime kesän jälkeen Facebook on kasvattanut kävijöitään globaalisti noin 10% joka kuukausi. Vielä huimemmaksi asian tekee se, että kasvu on tullut suurelta osin USAn (jossa MySpace on edelleen ykkönen) ja Kiinan (joka kasvaa nettikäyttäjien määrässä kaikkein eniten) ulkopuolelta. Tällä hetkellä yli viidesosa koko maailman nettikäyttäjistä ovat rekisteröityneitä Facebookiin. Huikeaa!

Kuva: TechCrunch

Suomessa puhuttiin jo vuosi sitten, että Facebook alkaa kuolla ja edellisenä syksynä palveluun liittyvät ovat jo siirtymässä muualle. Näin ei kuitenkaan ole käynyt: suomalaisten aktiivikäyttäjien määrä kolkuttelee jo kohta miljoonaa eli puhutaan jo viidesosan osuudesta KOKO väestössä. Kasvu on lähes puolet tuosta määrästä on tullut viimeisen puolen vuoden aikana. Vaikeaa siis ainakaan tässä vaiheessa alkaa ennustaa sivuston häviämistä. Saamme siis odottaa vielä tovin "seuraavaa Facebookkia"

(Via AdAge)

Verkko sanomalehtien ohi Yhdysvalloissa

DigiToday uutisoi joulun pyhinä verkon tärkeyden kasvusta Yhdysvaltojen mediamarkkinoilla:

Tähän saakka internet on ollut kansallisissa ja kansainvälisissä uutisissa vasta kolmanneksi tärkein uutislähde television ja sanomalehtien jälkeen. Joulukuussa tehdyn kyselyn mukaan internet ohitti ensimmäisen kerran sanomalehdet uutislähteenä.

Etsin vastaavia lukuja Suomen osalta ja löysin vain syksyllä 2007 Akatemian rahoituksella tehdyn tutkimuksen, jonka mukaan Suomessa verkko rankattiin kolmannelle sijalle 16 prosentin osuudella. Itse uskon verkon osuuden nousseen vuoden aikana huimasti.

Syksyllä HS tutkitutti eri tietolähteiden tärkeyttä kuntavaalipäätöksissä. Sanomalehdet nousivat selkeälle ykkössijalle ja verkko oli kakkossijalla 12 prosentin osuudella. Yhtä suuren osuuden saivat muuten televisio ja radio yhteensä.

Verkko jatkaa siis nousuaan. Hitaasti mukana seuraavat myös mediaan käytettävät eurot. Verkon mobiilikäytön yleistyessä verkon tärkeys ei varmasti ainakaan laske.

10 "must-see" viraalivideota vuodelta 2008

Sami bloggasi viime viikolla TIME-lehden valitsemista vuoden parhaista viraaleista. Suoraan sanoen itseäni ihmetyttää miten jotkin videoista ovat edes levinneet viraalina. Samikin kommentoi, että on oikeastaan surullista, että listalla on kaksi CNN:n videota, kun tietää, että CNN ja TIME ovat jotakuinkin samaa firmaa.

Sen sijaan Advertising Agen listaamat kymmenen videota ovat juuri sitä tavaraa, jonka kuvitteleekin kiertävän ympäri maailmaa ihan vapaaehtoisvoimin. Ehkä hauskinta ja kuvaavinta on se, että ykköseksi ei ole yltänyt mainos vaan normaalisti televisiossa näkynyt haastattelu. Täytyy vain olla koko maailman puolesta onnellinen, ettei Sarah Palin yltänyt varapresidentiksi. Huh huh.

Ad Agen lista:

1. KATIE COURIC'S INTERVIEW OF SARAH PALIN

57.7 MILLION VIEWS OF ALL SEGMENTS; UPLOADED SEPT. 25

The gaffe-filled interview, which exposed Palin's lack of expertise in foreign policy, became a viral phenomenon and likely the single most damaging blow to the McCain campaign.

2. 'WASSUP 2008'

12.5 MILLION; UPLOADED OCT. 24

The web-production studio 60Frames reassembled the cast of the original Budweiser ad for a pro-Obama spoof that went viral.

3. JOHN MCCAIN'S 'CELEBRITY' AD

2.5 MILLION; UPLOADED AUG. 30

The McCain campaign's most successful viral ad asked whether there is substance behind Obama's celebrity.

4. KOBE BRYANT VIRAL AD

20.8 MILLION; UPLOADED APRIL 10

Among the biggest viral ads of the year, the video tapped into at least four disparate groups of enthusiasts: the "Is it real?" crowd, Kobe Bryant fans, Aston Martin fans and Nike basketball-shoe fans.

5. WEEZER'S 'PORK AND BEANS'

17.1 MILLION; UPLOADED MAY 23

The band gamed the YouTube generation by casting some of its biggest "stars" in a music video.

6. CRITICAL MASS BIKER

1.8 MILLION; UPLOADED AUG. 27

An NYPD officer was caught on tape brutalizing a Critical Mass biker. The cop was reassigned to desk duty pending investigation.

7. SEINFELD/GATES MICROSOFT ADS

12.1 MILLION; UPLOADED SEPT. 4 AND SEPT. 11

Though critically panned, Microsoft's ads with Jerry Seinfeld and Bill Gates generated conversation and racked up impressive viewing on the web.

8. 'WHY EVERY GUY SHOULD BUY THEIR GIRLFRIEND WII FIT'

10.6 MILLION; UPLOADED MAY 5

One ad-agency couple, a handicam, a "Wii Fit," and a deplorable trend is born.

9. AWARENESS TEST

MORE THAN 10 MILLION; UPLOADED MARCH 10

This brilliant PSA for Transport for London encouraged motorists to start seeing cyclists.

10. 'CHRISTIAN THE LION'

34.4 MILLION; UPLOADED JUNE 28

A video from the 1970s of the reunion of a wild lion with the men who raised it got well over 30 million views 30 years after the incident was filmed.