DigiTalikko

Rampenfest: Dark Knightin isolle installaatiolle seuraaja?

BMW 100 -sarjan jenkkilanseeraus näyttää hyvältä silmään. Oudosti juttua ei juurikaan ole suomalaiseen blogosfääriin valunut, vaikka "vanhasta" casesta on kyse. Puolituntinen dokkari kertoo syntyjä syviä 400 metrisen rampin rakentamisesta, jolla piskuinen Bemari Atlantin yli singotaan. Sarjasta löytyi pikaisesti ainakin "dokumentin tekijän" blogi, Flickr profiili sekä viraalivideon päänäyttämön, Oderpfaffelbachenin saitti, sekä kasa linkkejä epämääräisiin Facebook- ynnä muihin 2.0 profiileihin.

"Salamyhkäiset" -sarjan viraaleista Bemari vetää mielestäni vertoja vuoden päivät vatvotulle Batman Dark Knightille. Sumuisessa nahkahousukylässä on vain idylliä niin paljon enemmän.

Rampenfest from jeff schultz on Vimeo.

Kalsareita

Ajattelin tehdä jotain maailman rauhan puolesta ja päätin lähettää käytetyt kalsarit Yhdysvaltojen presidentille George W. Bushille.

Nyt minun ja muiden lähettämät kalsarit ovat saapuneet paikalle.

Kyseessä on Björn Borgin hauska kampanja, jossa voi lähettää kalsarit haluamalleen maailman johtajalle tai muulle vaikuttajalle, kuten Osama Bin Ladenille. Omia kalsareita ei kuitenkaan tarvitse alkaa pyykkikorista kalastaa, vaan Björn Borg hoitaa sen puolestasi.

Google ja nettimainonta hurjassa vedossa

Internetmainonta on juuri ohittanut kaupallisen TV:n panostuksiltaan suurimpana markkinointimediana Isossa-Britanniassa. Google paukuttaa uskomattomia lukuja pienessä saarivaltiossa. Tämä yksi yritys saa isomman siivun mediapanostuksista kuin kaikki sanomalehdet tai kaikki radioasemat tai kaikki aikakausilehdet. [via Guardian]

Lomajengi

[Pientä oman suunnittelun mainostusta.] Tässä on Finnmatkojen Lomajengi applikaatio jolla voi facebookissa testata ketkä sopisivat matkaseuraksi seuraavaan reissuun. Omat mieltymykset valitaan ns. slidereiden avulla, jonka jälkeen ohjelma vertaa valittua profiilia muiden käyttäjien matkustusmieltymyksiin. Sopivan reissuseuran ohessa on valittujen matkustusmieltymysten pohjalta kohdistettuja matkavinkkejä. Applikaation on rakentanut Zipipop.

Google rakentaa Legoja

Minä en halunnut olla legoinsinööri, mutta ilmeisesti moni googlelainen halusi. Googlen logo tunnetusti mukautuu juhlapäiviin ja lomateemoihin, mutta itse törmäsin ensimmäistä kertaa astetta kaupallisempaan lähestymistapaan.

Toisenlaista rekrytointia

Onhan työnantajakuva tärkeä asia, mutta harvemmin näkee näin loppuun asti viriteltyjä rekrytointisivuja. Coca Colan Happiness Factory pitää kivojen lyhytanimaatioelokuvien (myös YouTubessa) lisäksi miellyttävän erilaisen ja kuplivan raikkaan lähestymistavan kuivakkaan kauluspaitameininkiin.

Virvoitusjuomayhtiö on muutenkin ollut liikkeellä virkeällä verkkomateriaalilla. Aiemmin esitelty Coke+Faithless pullokuosi syntyi taiteilijoiden taituroimana, mutta saitilla voi taiteilla myös omaa kuvarunoa näppäimistön, mikrofonin, webcamin ja hiiren voimin. Luonnollisesti teemaan sopiva Faithlessin The Paranoid -musavideo Sister Bliss'n sepustuksinen löytyy sivulta.

Itseeni ainakin Cokiksen Faithless-vaihtoehto iskee Pepsin urheilija-agressiomainontaa paremmin. Kotimaisista vaihtoehdoista ainakin Olvi on aiemmin lähtenyt "kivojen tuotantojen leikkiin" mukaan viime keväällä esitellyllä panimopomopelillä.

Mutta miksi suuret web-härdellit? No, mitä muutakaan maulla erottumaton tuote voisi tarjota, kuin kivaa brändiä. Itseäni ei ainakaan haittaa co-brandäys lempibändini kanssa, tai muuten kiva sisältö. Netti ei pese tv:tä pelkästään laitteena, mutta tähän asti myös sisällön (mahdollisuuksien) puolesta.

Koukussa kokemuksiin vai verkossa shoppailuun?

Talvivihreiden nurmikkojen ja lämpimän hiihtosään myötä vuodenaikojen muutosta voi havainnoida enää tasaisin väliajoin postilaatikosta kolahtavasta Henkka Maukan postimyyntiluettelosta. Paperiversio kun ei liene omiaan edesauttamaan ikuisen jäätikön säilymistä, mikä voisi olla tulevaisuuden, tai sanoisinko tämän päivän versio?

Harkitsisiko herrasmies shoppailua perinteisen kaavan verkkokaupassa, joka pienen kuvan siivittämänä kertoo 25,00 euron Harrison-pusakan olevan miellyttävää pehmeäpintaista kangasta?

(Kuva: NetAnttila)

Vai valitsisiko nuori herrasmies tai iäkkäämpi yökerhojen kuningas kannuksensa esimerkiksi Suit Supply Internationalin mallistosta? Hieman kärjistetysti kohderyhmät eivät ehkä esimerkeissä kohtaa, mutta pointti lienee selvä: verkkokaupan pitää olla kokemus. Sähköisiä kauppaelämyksiä odotellessa näpläilen fyysisiä tavaroita mielummin pikkuputiikkien palveluilmapiirissä. Näitä silmää hiveleviä pukuja kun kylmään pohjolaan joutuu toistaiseksi mutkan kautta haalimaan.

(Kuva: Suitsupply)

Facebookista kuultua

Olin puhumassa MTL:n seminaarissa Facebookista tänä aamuna ja ajattelin postata tänne esitykseni (facebook_mtl_sami_salmenkivi.pdf, 6MB). Presessä on yleistä löpinää ja muutama vinkki kuinka mainostaa, markkinoida tai kehittää facebookissa. Ilman puhetta esitys on toki hankala ymmärtää. Semmassa esiteltiin HS.fi:n application, joka oli toiminut erittäin hyvin - kerännyt paljon käyttäjiä ja ohjannut liikennettä HS:n sivustolle. Siitä tulikin mieleen, onkohan Suomessa tehty paljon muita applicationeita?

Haluaisin nyt haastaa teidät lukijat, jotta tietäisimme mitä suomalaiset firmat tekevät feissarissa. Laittaakaa linkkejä kommenttikenttään suomalaisista applicationeista. Itselleni on tullut vastaan tämmöisiä:

http://apps.facebook.com/helsinginsanomat/

http://apps.facebook.com/feikkititteli/

Ja, loppuun vielä osaksi näyttämäni video kokonaisuudessaan:

Here comes another bubble
Uploaded by NY182

Odottaako Radioheadin sateenkaaren päässä aarre?

Radiohead kertoi pari kuukautta sitten levy-yhtiösopimuksen päätyttyä jakelevansa uuden In Rainbows levyn aluksi vain netin kautta. Mielenkiintoiseksi asian teki eriskummallinen hinnoittelu - ns. maksa mitä jaksat. Radiohead antaa musiikinlataajalle mahdollisuuden maksaa omantunnon mukaan levystä mitä tahansa. Nyt kysymys tietysti kuuluu; toimiiko tällainen vallankumouksellinen jakelu ja hinnoittelu eli kiliseeko kassakone?

Hiljattain ComScore julkaisi tilastoja myynnistä:
62% latasi levyn maksamatta pennin hyrrää
17% pennistä - $4
12% $8 - $12
6%   $4 - $8
4%   $12 - $20
keskiarvoksi tulee näin $2.26 per levy.

Vaikuttaa äkkiseltään aika vähäiseltä summalta, mutta joidenkin tutkimusten mukaan artistit UK:ssa saisivat levymyynnistä noin 12 prosenttia, mikä brittihinnoilla tarkoittaisi suunnilleen 2 dollaria, eli about samaa kuin nettijakelulla. Toisaalta Radiohead oli EMI:n isompia bändejä, joten heillä on varmasti ollut parempi diili. Silti, tällä hinnoittelumallilla levyn on joka tapauksessa saanut käsiinsä paljon suurempi joukko kuin levy-yhtiön jakelemana, ja koska rahat ansaintaan nykyään keikkailulla, on nettijakelu varmastikin onnistunut kokeilu.

Itse latasin levyn ilmaiseksi, en sen takia, että kokisin levyn arvottomaksi, vaan koska olin laiska ja oli paljon töitä. Luottokortin kaivaminen takin taskusta tuntui jotenkin ylivoimaiselta, kun levyn sai ilmaiseksikin. Tulevaisuudessa kun PayPalin tapaiset maksujärjestelmät ovat arkipäivää (siis myös minun kohdalla) ja maksaminen onnistuu parin napin painalluksella, voisin hyvinkin maksaa muutaman euron levystä. Uskon, että osa noista kahdesta kolmanneksesta eli maksamatta jättäneistä ovat kuin minä. Laiskoja.

Asiakkaat tekemään yrityksellesi - Crowdsourcingin muodot

Crowdsourcing on hiljattain kehitetty sana kuvaamaan toimintoja jotka ovat perinteisesti toteutettu yritysten työntekijöiden tai alihankkijoiden toimesta, mutta nyt ulkoistettu yleisölle. Nykymaailmassa on täysin mahdollista perustaa eräänlainen avoin solu toteuttamaan monimutkaisiakin asioita yritykselle, kunhan aineelliset ja aineettomat insentiivit ovat kunnossa. Crowdsourcingissa yleisö tekee yritykselle asioita joita tämä nimenomaan pystyy käyttämään liiketoiminnassaan. Siten esimerkiksi "lähetä meille digikuva" ei ole crowdsourcingia ellei kuvien julkaiseminen satu olemaan osa liiketoimintaa vrt. sanomalehdet. DigiTalikossa kerroimme crowdsourcingista ja näytimme Suomessa tehtyjä markkinoinnin crowdsourcing projekteja viime talvena. Tässä tulee markkinointia laajempi crowdsourcing paketti. Sori, etten jaksanut linkittää palveluita, niitä on niin monta ja on päässyt sattumaan semmoinen moka että perjantaillekin on töitä. Hra.Google tietää kuitenkin kaikista.

1. Kuluttajainnovaatio aka "yleisö tietää!"
Tiedon kerääminen yleisöltä.Tieto voi olla uusia ideoita, uusia trendejä, parempia ratkaisuja tuotteisiin.

Innovaatio: Innocentive, Marketocracy
Ideoiden ja trendien kokoaminen: trendwatching, springwise
Tuotekehitysideointi: Ideastorm, vocalpoint (P&G), Peugeot, Tremor

2. Kuluttajatuotanto aka "yleisö tekee!"
Yleisön osallistaminen esimerkiksi mainosten tai tuotteiden suunnitteluun tai tuotantoon.

Mainostuotanto: Converse, Chevy, Doritos, Kotipizza, TeliaSonera
Digitaalinen sisällöntuotanto: Wikipedia, CurrentTV, iStockphoto, Yahoo! news, YouTube, PayScale, OhmyNews, MechanicalTurk
Fyysisten tuotteiden suunnittelu: Threadless
Fyysisten tuotteiden valmistus: Etsy

3. Kuluttajakontrolli aka "yleisö päättää!"
Yleisön osallistaminen tuotteen ominaisuuksia koskevaan päätöksentekoon.

Tuoteominaisuuspalvelut: Lego factory, NikeID, Click-shirt

4. Kuluttaja-arviointi aka "yleisö kertoo!"
Yleisön voi osallistaa kertomaan tuotekokemuksistaan, arvioimaan palveluita tai äänestämään asioista.

Arviot: TripAdvisor, flyertalk, igougo.com
Äänestykset: Digg, Threadless, StumbleUpon

5. Kuluttajarahoitus aka "yleisö rahoittaa!"
Yleisö voidaan osallistaa rahoittamaan erityyppisiä projekteja tai lainaamaan rahaa toisilleen.

Kuluttajarahoituspalvelut: Sellaband, kiva.org, Zopa, Prosper, Boober, Smava, CommunityLend, Lending Club
Kuluttajien ryhmäostaminen: My Football Club

6. Kuluttajalogistiikka aka "yleisö jakelee!"
Yleisön voi osallistaa jakelemaan digitaalista sisältöä tai vaikka ylläpitämään langatonta verkkoa, kuten FON-palvelussa.
Langaton yhteysverkosto: FON