DigiTalikko

Valio Kotiruoka LIVE

Valiolla on päällä juuri tällä hetkellä hieman erilainen verkkosivuston lanseeraus:

Helsingin Rautatientorille on pystytetty teltta, jossa huippukokit ja julkkikset tekevät ruokaa 111 tuntia putkeen ja kaikki streamataan sekä Valion verkkosivuille että live feediä hyödyntäviin display-mainoksiin. Teemaksi on valittu Kotiruoka, joka sopiikin Valiolle erittäin hyvin.

Huippukokit kokkaavat päivisin ja opiskelijat öisin. Keittiön isäntänä toimii Valion keittiömestari Jani Lamminperä ja mukana on huippukokkeja Jyrki Sukulasta (tänään) Tomi Björckiin (eilen). Perjantaina paikalle lennätetään Helena Puolakka, joka pyörittää Lontoon Southbankilla ravintola Skylonia.

Kuluttajilla oli mahdollisuus päästä mukaan kokkaukseen laittamalla oma reseptinsä Valion palveluun. Blogaajille ja kokkiopiskelijoille oli oma VIP-kategoriansa. Tapahtumaviikon aikana yleisöllä on mahdollisuus osallistua keskusteluun Facebook Chatin välityksellä.

Streamia voi katsoa Valion sivuilla (www.valio.fi/kotiruoka) ja leikattuja klippejä Valion YouTube-kanavalla.

 

 

Pitänee myös mainita, että tämä kampanja on paljoltimeidän tekosia.

Cannes 2010: Keskustelusta avain onneen?

Cannesin festivaalin ohjelmaa lukiessa jopa pettyy hieman: taasko kaikki puhuvat sosiaalisesta mediasta. Siitähän puhuttiin jo pari vuotta sitten kun täällä edellisen kerran oltiin. Rohkeasti kuitenkin tarjontaa katsastamaan.

Nykymarkkinoijalle verkon mahdollisuudet ovat moninaiset eikä sosiaalisia verkostoja toki sovi unohtaa. Kyse on kuitenkin enemmän ajatustavan muutoksesta kuin uudesta mediasta. Kuluttajat luovat sisältöä ja keskustelevat brändistäsi, halusit sitä tai et: jos katsotaan Googlen hakutuloksia 20 suurimmasta brändistä, on 30% niistä käyttäjien luomaa sisältöä. TribalDDB toikin kovasti esiin keskustelun tärkeyttä: positiiviset kommentit ovat toki tärkeitä, mutta negatiivisiakaan ei saa unohtaa. Kritisoijathan ovat sen verran sitoutuneita brändiin, että jaksavat käyttää energiaa kokemuksistaan kertomiseen ja kommenteista brändi saa taas neuvoja mihin suuntaan sen tulisi kehittyä.

Sosiaalisuus onkin nimenomaan kommunikointia eri ryhmien välillä: kaukana olevien perheenjäsenten, ympäri maailmaa olevien fanien, yritysten ja kuluttajien. Avain on se, miten tuohon keskusteluun pääsee mukaan.SapientNitro puhui paljon siitä kuinka brändien pitäisi osata keskustella kuluttajien kanssa. Pitää ymmärtää, että ihmisillä voi olla eri tilanteilla eri roolit eikä sama äänensävy sovellukaan joka paikkaan. Pitäisikö yrityksen siis olla erilainen eri tilanteissa? Pitäisikö kutoa verkko, jolla brändi ympäröi ihmisen joka puolelta? Saataisiinko sillä aikaan toivottu vaikutus? Ja kuka johtaa tuon verkon kutomista?

Tämä onkin minun mielestäni se mielenkiintoinen kysymys: kuka johtaa sosiaalisen median orkesteria? Helppo vastaus on, että yritys itse. Löytyykö yrityksiltä kuitenkaan resursseja tähän? Nykymarkkinoinnissa yhä useampi asia vaatii jatkuvaa tekemistä. Pitäisikö yritystenkin reagoida tähän?

Pitäisi.

Jos asiakas kysyy, vastaatko? Vai kuuletko edes koko kysymystä?

Tietoviikko uutisoi, että johtajien tietämättömyys estää yrityksiä lähtemästä mukaan sosiaaliseen mediaan.

Kuinka monella prosentilla suomalaisista yritysjohtajista on oma Facebook-profiili? Täysin satunnaisella Stetson-Harrison-menetelmällä valitsin viisi suomalaista pörssityritystä: ison matkailualan yrityksen, sijoitusyhtiön, Business Intelligence-ratkaisujen tarjoajan, materiaaliteknologiayhtiön sekä askartelutarvikekauppaketju Tiimarin. Ainoastaan Tiimarin toimitusjohtajan profiili löytyi Facebookin haulla. Näiden tulosten valossa ei ole ihme, että sosiaalinen media koetaan yritysjohdossa möröksi.

Sosiaalinen media tarjoaa kuitenkin suoran rajapinnan asiakkaisiin. Vastaatko, jos asiakas kysyy? Ja vielä tärkeämmin: kuuletko asiakkaan edes kysyvän?

Facebookissa massaa, fanisivuilla rippeitä

Facebook rantautui Suomeen pari vuotta sitten ja viime vuodesta lähtien markkinoijat ovat kuumeisesti miettineet, että siellähän meidänkin pitäisi olla ja miten siellä nyt sitten pitäisi olla. Monet ovatkin luoneet fanisivuja, tehneet sovelluksia, käyttäneet sosiaalisia mainoksia ja jääneet odottamaan sosiaalisen median ihmetuloksia. Harva on kuitenkin onnistunut.

Fanisivut tulivat Facebookissa mahdollisiksi suunnilleen samaan aikaan kun ilmiö saapui rytinällä Suomeen. Sysomos tutki tänä syksynä maailman laajuisesti noin 600 000 fanisivua ja teki niistä omat johtopäätöksensä:

• Fanisivuilla on keskimäärin 4 596 fania
• Vain neljällä prosentilla fanisivuista on yli 10 000 fania
• Vain 23 prosentilla sivuista on yli 1 000 fania
• Se, kuinka usein ylläpitäjät päivittävät sivustoa, ei korreloi yhteen fanimäärän kanssa
• Eniten sivuja on non-profit -kategoriassa, kun suosituimmat sivut taas löytyvät viihteen ja tuotteiden puolelta

Ei ole siis helppoa tehdä suosittua fanisivustoa. Sivuston luominen ja lanseeraus vaativat maksettua mainontaa siinä missä muutkin lanseeraukset. Sosiaalinen media ei siis olekaan sama kuin ilmainen media. Tätä on toistettu usein, mutta siitä on jälleen hyvä muistuttaa.

Keskustelin viime viikolla Facebookin Suomesta vastaavan myyntimiehen kanssa ja hän antoi pari nyrkkisääntöä siihen, kun lähdetään luomaan fanisivuun perustuvaa yhteisöä.

• Sivu kannattaa tehdä ensin varsin yksinkertaiseksi ja täydentää sitä sitten jatkuvasti.
• Sivulle pitää saada tietty kriittinen massa ennen kuin sitä voi toden teolla alkaa käyttää markkinointitarkoituksiin. Tämä kriittinen massa on hänen mukaansa 5000 fania.
• Kun ihmiset on saatu liittymään sivulle, heille tulee tarjota relevanttia informaatiota. Tämä voi olla tarjouksia tai vain exclusiivista informaatiota. Kaikki toki riippuu markkinoitavasta tuotteesta.
• Myös sovelluksia tehdessä tuo kriittinen massa olisi hyvä olla olemassa etukäteen. Sovellukset eivät tuo faneja sen enempää kuin muukaan sisältö.
• Sivuja ei kannata pitää liikaa sillä niiden hallitseminen menee hankalaksi. Kannattaa pitää yksi sivu pääbrändille ja tarvittaessa sitten muutama sivu tärkeille alakategorioille. Yhdellä sivulla pärjää usein paremmin kuin kymmenellä.

Sivujen kanssa tarvitsee kuitenkin olla hereillä. Facebook muuttaa sääntöjään niin usein, ettei kuulemma sen työntekijätkään pysy aina perässä viimeisimmistä käänteistä. Kuitenkin esim. kilpailujen ja sovellusten kanssa kannattaa kahlata säännöt läpi, ettei vahingossa astu johonkin sääntöviidakon kuoppaan.

Kaiken kaikkiaan Facebook kuitenkin tarjoaa parhaimmillaan erinomaisen mahdollisuuden luoda oma viestintäkanavat potentiaalisimpaan kohderyhmään. Sinne, kuten muihinkin sosiaalisiin medioihin, pitää kuitenkin lähteä suunnitelmallisesti.

Twitter paljastaa brittien lomasuunnitelmat

Vodafone on lähtenyt viemään viestiä eteenpäin roaming maksuistaansa luopumisesta mielenkiintoisella mashupilla. Palvelun pohjana on Google Maps johon käyttäjät voivat syöttää kesän matkasuunnitelmansa Twitterin avulla. Statukseen pitää vain muistaa kirjoittaa #ukhols sekä käyttäjän ja matkan avaintiedot jolloin palvelu automaattisesti lisää nämä tiedot kartalle. Tietojen päivittymistä voi seurata palvelussa reaaliajassa.

Kartasta näkee yhdellä silmäyksellä suosituimmat lomakohteet

Kartasta näkee myös että mistä päin brittejä reissaajat tulevat

Tähän mennessä Twitteriä on markkinointikäytössä käytetty aika pitkälti yhdensuuntaiseen tiedon jakamiseen. Twitterin yhdistäminen muihin palveluihin kuitenkin luo aivan uudenlaisia mahdollisuuksia käyttäjien osallistamiseen. Etuna on lisäksi se että käyttämällä Twitteriä muiden palveluiden pohjana käyttäjän ei tarvitse enää rekisteröityä uuteen palveluun ja syöttämällä tietoa Twitterin kautta käyttäjä automaattisesti levittää tiedon uudesta palvelusta kaikille seuraajilleen.

Tälläisia palveluita tulemme näkemään jatkossakin.

http://www.ukholsmap.com/

 

Twitter - mikä juttu tämä nyt on ja pitäisikö yritykseni olla jotenkin mukana?

Twitter on viime aikoina kerännyt Suomessakin jo jonkin verran käyttäjiä ja herättänyt keskustelua. Viimeistään eilisen jälkeen moni varmasti markkinoija kysyi otsikossa esittämäni kysymyksen itseltänsä kun Ylen uutisissa kerrottiin että Twitter yleistyy nopeasti Suomessa ja yrityksetkin ovat jo kuulemma siirtymässä Twitteriin.

Twitter on minibloggaussivusto jossa käyttäjät päivittävät statuksinansa, vähän kuten Facebookissa. Twitterin erottaa kuitenkin muista vastaavista palveluista ennen muuta sen yksinkertaisuus ja keveys. Ensinnäkin viestien pituus on rajoitettu vain 140 merkkiin. Lisäksi Twitterissä ei lisätä muita käyttäjiä ystäväksi vaan ne merkitään seurattavaksi. Seurattavan ihmisen ei tarvitse oikeasti olla kaveri, kuten Facebookissa yleensä on, vaan se voi olla kuka tahansa mielenkiintoinen henkilö. Tai Yritys. Käyttäjän omaa profiilisivua voi kevyesti muokata ja toisille käyttäjille voi lähettää yksityisviestejä (nekin alle 140 merkkisiä). Juuri tämän enempää Twitterissä ei olekaan toiminnallisuuksia. Twitterin keveyden ja viestien lyhyyden takia Twitteriä on myös helppo käyttää mobiililla.

Twitterin statuksessa, tweetissä, ihmiset kertovat esimerkiksi mitä ovat juuri tekemässä tai jakavat viimeisimpiä linkkejä. Bloggaamiseen verrattuna tweettien päivittäminen on aika kevyttä ja nopeata puuhaa, minkä takia monet päivittävätkin statuksinansa varsin usein. Esimerkiksi Guy Kawasakilla on tähän mennessä kertynyt Twitteriin jo 19 700 statuspäivitystä. Nopeutensa takia Twitter on erityisen hyvä kanava tuoreen tiedon jakamiseen ja sen saamiseen. Myös tweettien seuraaminen on kevyempää ja nopeampaa kuin perinteisten blogikirjoitusten. Tämänkin postauksen pituus on jo varmasti karkottanut pois osan lukijoista ja ne jotka ovat jaksaneet tähän saakka lukea olisivat kerinneet vastaavassa ajassa jo lukea parisen kymmentä tweettiä.

Entä kannattaako yrityksen lähteä mukaan Twitteriin? Suurin haaste Twitterissä on tällä hetkellä käyttäjien vähäinen määrä. Esimerkiksi Ylen uutisissa mainitulla Pepsi Maxilla on Twitterissä toistaiseksi vain 72 seuraajaa joista kaiken lisäksi osa on ulkomaalaisia tai muita yrityksiä. Statusta on päivitetty noin 62 kertaa joten viestejä on kirjoitettu suunnilleen yhtä paljon kuin kanavalla on seuraajia (tosin ilmainen näkyvyys Ylen uutisissa jossa esitetään Pepsi Max edelläkävijänä varmastikin vähän kompensoi..). Suomen ulkopuolella kuitenkin on jo tavoitettu suurempiakin massoja Twitterillä, esimerkiksi Obamalla on Twitterissä yli 400 000 seuraajaa.

Twitter tarjoaa monia mielenkiintoisia mahdollisuuksia markkinoijille jos sen kävijämäärät Suomessa vielä vähän kasvavat. Mikä muu kanava antaa yritykselle vastaavan tavan kommunikoida asiakkaiden kanssa lähes reaaliaikaisesti?

Tässä on muutamia esimerkkejä siitä miten Twitteriä voi käyttää, ensimmäisenä Dagmarin oma sivu josta voi seurata meidän viimeisimpiä kirjoituksia:

http://twitter.com/dagmardigital

http://twitter.com/pepsimaxsuomi

http://twitter.com/starbucks

http://twitter.com/BarackObama

http://twitter.com/cnnbrk

http://twitter.com/gmblogs

http://twitter.com/FlowFestival

Aivo työn touhussa

Sonera lanseerasi vähän aikaa sitten Aivo-nimisen palvelun, jonka tarkoituksena on saada asiakkailta ideoita Soneran toiminnan kehittämiseen. Ensimmäinen idea toteutettiin jo lanseerauskampanjan yhteydessä.

Sami raportoi lanseerauksessa sattuneen tilanteen niin oivallisesti, että kannattaa käydä lukemassa juttu hänen Deceptive Cadence -blogistaan.

Crowdsourcingilla oikeuteen.

Quiznos julkaisi "crowdsourcing" tyyppisen kilpailun, jossa pyydettiin osallistujia tekemään omia mainoksia joista kävisi ilmi Quiznon olevan parempi kuin Subway. Subway kuitenkin haastoi Quiznon oikeuteen. Miksiköhän? Alla on pieni maistiaisvideo kilpailun osanottajien joukosta. Onko kilpailun aloittaja vastuussa ihmisten tekemisistä? Tästä saadaan varmaan hyvä esimerkkitapaus.

Facebookista kuultua

Olin puhumassa MTL:n seminaarissa Facebookista tänä aamuna ja ajattelin postata tänne esitykseni (facebook_mtl_sami_salmenkivi.pdf, 6MB). Presessä on yleistä löpinää ja muutama vinkki kuinka mainostaa, markkinoida tai kehittää facebookissa. Ilman puhetta esitys on toki hankala ymmärtää. Semmassa esiteltiin HS.fi:n application, joka oli toiminut erittäin hyvin - kerännyt paljon käyttäjiä ja ohjannut liikennettä HS:n sivustolle. Siitä tulikin mieleen, onkohan Suomessa tehty paljon muita applicationeita?

Haluaisin nyt haastaa teidät lukijat, jotta tietäisimme mitä suomalaiset firmat tekevät feissarissa. Laittaakaa linkkejä kommenttikenttään suomalaisista applicationeista. Itselleni on tullut vastaan tämmöisiä:

http://apps.facebook.com/helsinginsanomat/

http://apps.facebook.com/feikkititteli/

Ja, loppuun vielä osaksi näyttämäni video kokonaisuudessaan:

Here comes another bubble
Uploaded by NY182

Asiakkaat tekemään yrityksellesi - Crowdsourcingin muodot

Crowdsourcing on hiljattain kehitetty sana kuvaamaan toimintoja jotka ovat perinteisesti toteutettu yritysten työntekijöiden tai alihankkijoiden toimesta, mutta nyt ulkoistettu yleisölle. Nykymaailmassa on täysin mahdollista perustaa eräänlainen avoin solu toteuttamaan monimutkaisiakin asioita yritykselle, kunhan aineelliset ja aineettomat insentiivit ovat kunnossa. Crowdsourcingissa yleisö tekee yritykselle asioita joita tämä nimenomaan pystyy käyttämään liiketoiminnassaan. Siten esimerkiksi "lähetä meille digikuva" ei ole crowdsourcingia ellei kuvien julkaiseminen satu olemaan osa liiketoimintaa vrt. sanomalehdet. DigiTalikossa kerroimme crowdsourcingista ja näytimme Suomessa tehtyjä markkinoinnin crowdsourcing projekteja viime talvena. Tässä tulee markkinointia laajempi crowdsourcing paketti. Sori, etten jaksanut linkittää palveluita, niitä on niin monta ja on päässyt sattumaan semmoinen moka että perjantaillekin on töitä. Hra.Google tietää kuitenkin kaikista.

1. Kuluttajainnovaatio aka "yleisö tietää!"
Tiedon kerääminen yleisöltä.Tieto voi olla uusia ideoita, uusia trendejä, parempia ratkaisuja tuotteisiin.

Innovaatio: Innocentive, Marketocracy
Ideoiden ja trendien kokoaminen: trendwatching, springwise
Tuotekehitysideointi: Ideastorm, vocalpoint (P&G), Peugeot, Tremor

2. Kuluttajatuotanto aka "yleisö tekee!"
Yleisön osallistaminen esimerkiksi mainosten tai tuotteiden suunnitteluun tai tuotantoon.

Mainostuotanto: Converse, Chevy, Doritos, Kotipizza, TeliaSonera
Digitaalinen sisällöntuotanto: Wikipedia, CurrentTV, iStockphoto, Yahoo! news, YouTube, PayScale, OhmyNews, MechanicalTurk
Fyysisten tuotteiden suunnittelu: Threadless
Fyysisten tuotteiden valmistus: Etsy

3. Kuluttajakontrolli aka "yleisö päättää!"
Yleisön osallistaminen tuotteen ominaisuuksia koskevaan päätöksentekoon.

Tuoteominaisuuspalvelut: Lego factory, NikeID, Click-shirt

4. Kuluttaja-arviointi aka "yleisö kertoo!"
Yleisön voi osallistaa kertomaan tuotekokemuksistaan, arvioimaan palveluita tai äänestämään asioista.

Arviot: TripAdvisor, flyertalk, igougo.com
Äänestykset: Digg, Threadless, StumbleUpon

5. Kuluttajarahoitus aka "yleisö rahoittaa!"
Yleisö voidaan osallistaa rahoittamaan erityyppisiä projekteja tai lainaamaan rahaa toisilleen.

Kuluttajarahoituspalvelut: Sellaband, kiva.org, Zopa, Prosper, Boober, Smava, CommunityLend, Lending Club
Kuluttajien ryhmäostaminen: My Football Club

6. Kuluttajalogistiikka aka "yleisö jakelee!"
Yleisön voi osallistaa jakelemaan digitaalista sisältöä tai vaikka ylläpitämään langatonta verkkoa, kuten FON-palvelussa.
Langaton yhteysverkosto: FON