DigiTalikko

Sekoitettuja paikallistuloksia: sinua seurataan

Universaalista hausta, eli eri tietolähteitä sekoittelevista hakutuloksista on puhuttu pitkään. iGooglen myötä normaalin haun seasta on viime syksystä alkaen saattanut myös Suomessa bongata vaikka YouTube videoita. Toinen viime vuoden perintö oli puheenaihe hakujen paikallisuudesta. Paikalliset haut tulivat isoihin myllyihin, mutta myös kulmakuntien pienemmät haut alkoivat nostaa päätään.

Mutta mitä tapahtuukaan, kun nämä kaksi viime vuoden puheenaihetta yhdistetään? Jos fyysinen sijaintini on Lontoo ja haen Sound of Music'a, saanko hakutuloksina YouTube videoita, Google Booksin linkin teoksen kirjalliseen versioon, Wikipedia "faktatietoa" sekä London Palladium theatre'ssa tällä hetkellä pyörivän näytöksen esitysajat? Tyly tuomio: en. Ehkä menestystarinoiden taustalla ei vielä olekaan riittävästi kehitystyötä. Hakutulokset vaikuttavat tavanomaisen tylsiltä.

Mutta sitten silmiin osuu jotain outoa.

Sound of Music -haku palauttaa paikallisen kukkakaupan mainoksen. Olin edellisellä hakukerralla etsinyt leikkokukkien jälleenmyyjiä, minkä perusteella Google yritti vielä kertaalleen ehdottaa lähistön kukkakojua. Myös pitkään puhutun käyttäytymiseen pohjautuvan mainonnankohdistamisen testaaminen on siis alkanut.

Palataanpa kuitenkin takaisin alkuun. Miksei vertikaaliset tulokset, Google Books -ilmentymää lukuunottamatta, tulleet hakutuloksiin? Search Engine Strategies seminaarin yksi kuumimpia puheenaiheita on ollut Googlen, ja kaikkien ihmisten ilmaisen hakemisen riippuvuus mainosten klikkaamisesta. Monet ovatkin arvelleet universaalien (tai vertikaalisten) hakutulosten olleen liiankin kiinnostavia ja vähentäneen merkittävästi mainosten keräämiä klikkauksia. Mutta googlemaiseen tyyliin: todellista tietoa ei julkisuuteen tihkuta.

Luovaa Googlemainontaa vai onko sittenkään?

Blogimaailmassa on kiertänyt Sixt-autovuokraamon Googlemainoksista otetut kuva ja videot. Mainonta näyttää erittäin tuoreelta ja omaperäiseltä. Koska mietwagen (autovuokraus) hakusanalla tulossivu on täynnä toinen toistaan toistavia autovuokraustarjouksia, pitää yrittää erottua. Sixt on ottanut ASCII koodiston käyttöön ja näpyttänyt herättäviä autoluomuksia ja klikkimäärät ovat kuulemma kasvaneet roimasti.

Mutta, mutta, Sixtin mainokset on todennäköisesti kuvamanipulaatiota. Googlessa tuollaiset mainokset eivät mene läpi. Me nimittäin testasimme.  Välimerkit, oudot merkit ja minkä tahansa merkin toisto palauttaa errorin. Harmi sinänsä, tällainen pieni ASCII koristelu ei luulisi ketään haittaavaan.

Fyysinen Microsoft muuttuu virtuaaliseksi

"Aiemmin jokainen tehdas tuotti tarvitsemansa enegrian omalla hyörykoneella tai myllyllä. Muutos keskitettyyn sähköntuotantoon oli valtava harppaus teollistumiselle, mutta myös riski tehtailijoille hypätä riippuvaisiksi kolmannesta osapuolesta." Näin aloitti Nick Carr, The Big Switch kirjan kirjoittaja virtuaalisen puheenvuoronsa Lontoon Search Engine Strategies seminaarissa tänä aamuna. Asiayhteys tulevaisuuden ja mekaanisen historiikin välillä on harvinaisen selkeä. Nyt jokaisen omalla koneella itse ajamat tietokoneohjelmat muuttuvat tulevaisuudessa keskitetyiksi, internetin kautta käytettäviksi hyödykkeiksi.

Kuulostaa villiltä visiolta, mutta osittain tähän suuntaan ollaan jo menty. Word ja Excel -dokumentit aukeavat ja ovat muokattavissa vaivattomasti Google Docs palvelussa. Mutta muutos koskettaa bittihyödykkeiden lisäksi myös muitakin: moni on siirtynyt käyttämään Skypea lankapuhelinten korvikkeena, etenkin ulkomaille soitellessa.

Carr'n teoria kuulostaa sinänsä järkevältä, muun muassa viimeksi eilen Isobarin Chief Global Search Officer Fredrick Marckini maalaili "we are moving to self-service and on-demand nation" samaisessa tapahtumassa. Miksi siis siitä ilosta, että Office-paketti seisoo kotikoneellasi miltei käyttämättömänä pitäisi maksaa satasia? Verkon yli käytettävien ohjelmien etuna on käytön perusteella hinnoittelun lisäksi myös mahdollisuus mainosrahoitteisuuteen. Ehkä suunta onkin hakukoneiden ja Blykin viitoittamalla tiellä.

Jos muutos hurahtaa käyntiin täydellä teholla, tietää tulevaisuus muutosta myös yhteiskunnalle. Esimerkiksi British Telecomilla on noin 100.000 työntekijää. Mitä tapahtuu kansantaloudellekin merkittävälle määrälle "turhia kaapelinkelaajia"? Ehkä perinteisesti hitaita liikkeitä tekevä Microsoft on jo valmistautumassa ohjelmistokysynnän muuttumiseen. Hiljattain jätetty tarjous Yahoosta ainakin vaikuttaa pyristelyltä kohti dynaamisempaa online-maailmaa.

Mobiilimarkkinointi toimii sittenkin!

Me suomalaiset voimme taas taputella itseämme selkään. Nokiaankin kytköksissä ollut kaksikko Ala-Pietilä ja Öhrling ovat panneet tuulemaan Briteissä. Heidän lanseeraamansa kännykkäpalvelu Blyk valaa uskoa mobiilimarkkinointiin. Blykin omistavat voivat tekstata ja puhua ilmaiseksi jossain rajoissa kunhan ottavat vastaan mainontaa suoraan puhelimiinsa. Pienemmän laskun toivossa pitää vastaanottaa kuusi (6) viestiä päivässä. Aikamoinen mainostulva puhelimeen, mutta ei siinä vielä mitään. Ihmeellistä on nimittäin, että homma toimii ennennäkemättömällä tavalla. Blyk on kerennyt pyörittää jo tammikuun loppuun mennessä noin 500 kampanjaa ja nämä kampanjat ovat keränneet keskiarvoiseksi response/klikkiprosentiksi 29%!

Blykin blogissa on siteerattu Marek Pawlowskia asiassa ja hänellä on teesi miksi Blykin mobiilimarkkinointi toimii: “Much of the success can be attributed to Blyk’s approach to the mobile advertising experience. They use a medium with which the users are already very familiar - messaging - thereby avoiding much of the confusion and pricing uncertainty around clicking through to mobile web-sites. The advertisements are sent as a text or picture message, and are designed to be two-way conversations. Users are invited to respond with a simple reply, e.g. Would you like to receive more information about our discounts on summer holidays? ^Y/N”

Eli Html- tai muuten osallistava/toiminnallinen kuvaviesti puree ilmeisesti paremmin kuin pelkkä SMS tai mobiilisaitit, jonne pitää aloittaa nettiyhteys jne.

Crowdsourcingilla oikeuteen.

Quiznos julkaisi "crowdsourcing" tyyppisen kilpailun, jossa pyydettiin osallistujia tekemään omia mainoksia joista kävisi ilmi Quiznon olevan parempi kuin Subway. Subway kuitenkin haastoi Quiznon oikeuteen. Miksiköhän? Alla on pieni maistiaisvideo kilpailun osanottajien joukosta. Onko kilpailun aloittaja vastuussa ihmisten tekemisistä? Tästä saadaan varmaan hyvä esimerkkitapaus.

Kiasmassa tänä aamuna puhuttua

Kiasmassa puhuttiin tänä aamuna löydettävyydestä ja näkymisestä niin paperihakemistoissa kuin verkossakin. Materiaalit löytyvät täältä.

Kiitos kaikille osallistuneille!

Haku päällä

Stalkkaajan (lue: juoruämmän) paras kaveri eli Facebook kertoi minulle eräs päivä, että ex-poikaystäväni etsii seuraa applicationilla, joka listaa hänen kaveriensa kaverilistoilta löytyvät naiset halutummuusjärjestykseen deittailua ajatellen.  Samalla, kun repesin itsekseni ääneen, tajusin, että tuskinpa naurattaisi, jos seuran etsijänä olisikin ollut nykyiseni.

Myös työkaverini kertoi ystäviensä harrastavan naamakirja-stalkkauksen lisäksi naamakirja-valkkausta: tsekataan potentiaaliset poikamiehet kaverien kaverilistoista läpi, udellaan kaverilta tärkeät asiat ja lopuksi pyydetään kaveria järkkäämään ”tiedän susta jo kaiken oleellisen” -treffit. Pitkälle ollaan siis tultu seuran haussa sokkotreffeistä ja 059-puhelinlinjalla hihittelystä/läähättämisestä.

Kekseliäänä ja huonon huumorintajun omaavana olen keksinyt pari vielä hyödyntämätöntäkin keinoa. Erehdyinpä niistä toista kerran ehdottamaankin ääneen yhdelle poikamiehelle: nyt kerran Facebookissa voi käyttää demografista kohdennusta mainoksilleen, voisi hän laittaa kriteeriensä täyttäville naisille kohdennetun seuranhaku-mainoksen; välttyisi ”hukkakontakteilta”! Minua ja paria muuta nauratti. Poikamiestä ei. Parempi huono huumorintaju kuin ei huumorintajua lainkaan, ajattelin silloin.

Toisaalta, ainakaan unelmien poikamiehen ei tietenkään itse tarvitse seuraansa etsiä, vaan häntä etsitään. Haku käykin parhaillaan erityisen kuumana, jonka Google Trends:kin todistaa.

Tässäpä puolestaan loistava tilaisuus painajaisten poikamiehelle: nokkela hyödyntäisi kovan kysynnän (ja heikon tarjonnan) ja mainostaisi itseään siellä, missä haku käy parhaillaan kuumimmillaan - nimittäin hakukoneessa. Huomionarvo ainakin olisi taattu! Tosin siinä tuskin hukkakontakteilta vältyttäisiin...etenkin, kun otetaan huomioon se tosiasia, että kaikki unelmien naiset ovat jo varattuja ;) .