Asiakkaat tekemään yrityksellesi - Crowdsourcingin muodot

Crowdsourcing on hiljattain kehitetty sana kuvaamaan toimintoja jotka ovat perinteisesti toteutettu yritysten työntekijöiden tai alihankkijoiden toimesta, mutta nyt ulkoistettu yleisölle. Nykymaailmassa on täysin mahdollista perustaa eräänlainen avoin solu toteuttamaan monimutkaisiakin asioita yritykselle, kunhan aineelliset ja aineettomat insentiivit ovat kunnossa. Crowdsourcingissa yleisö tekee yritykselle asioita joita tämä nimenomaan pystyy käyttämään liiketoiminnassaan. Siten esimerkiksi "lähetä meille digikuva" ei ole crowdsourcingia ellei kuvien julkaiseminen satu olemaan osa liiketoimintaa vrt. sanomalehdet. DigiTalikossa kerroimme crowdsourcingista ja näytimme Suomessa tehtyjä markkinoinnin crowdsourcing projekteja viime talvena. Tässä tulee markkinointia laajempi crowdsourcing paketti. Sori, etten jaksanut linkittää palveluita, niitä on niin monta ja on päässyt sattumaan semmoinen moka että perjantaillekin on töitä. Hra.Google tietää kuitenkin kaikista.

1. Kuluttajainnovaatio aka "yleisö tietää!"
Tiedon kerääminen yleisöltä.Tieto voi olla uusia ideoita, uusia trendejä, parempia ratkaisuja tuotteisiin.

Innovaatio: Innocentive, Marketocracy
Ideoiden ja trendien kokoaminen: trendwatching, springwise
Tuotekehitysideointi: Ideastorm, vocalpoint (P&G), Peugeot, Tremor

2. Kuluttajatuotanto aka "yleisö tekee!"
Yleisön osallistaminen esimerkiksi mainosten tai tuotteiden suunnitteluun tai tuotantoon.

Mainostuotanto: Converse, Chevy, Doritos, Kotipizza, TeliaSonera
Digitaalinen sisällöntuotanto: Wikipedia, CurrentTV, iStockphoto, Yahoo! news, YouTube, PayScale, OhmyNews, MechanicalTurk
Fyysisten tuotteiden suunnittelu: Threadless
Fyysisten tuotteiden valmistus: Etsy

3. Kuluttajakontrolli aka "yleisö päättää!"
Yleisön osallistaminen tuotteen ominaisuuksia koskevaan päätöksentekoon.

Tuoteominaisuuspalvelut: Lego factory, NikeID, Click-shirt

4. Kuluttaja-arviointi aka "yleisö kertoo!"
Yleisön voi osallistaa kertomaan tuotekokemuksistaan, arvioimaan palveluita tai äänestämään asioista.

Arviot: TripAdvisor, flyertalk, igougo.com
Äänestykset: Digg, Threadless, StumbleUpon

5. Kuluttajarahoitus aka "yleisö rahoittaa!"
Yleisö voidaan osallistaa rahoittamaan erityyppisiä projekteja tai lainaamaan rahaa toisilleen.

Kuluttajarahoituspalvelut: Sellaband, kiva.org, Zopa, Prosper, Boober, Smava, CommunityLend, Lending Club
Kuluttajien ryhmäostaminen: My Football Club

6. Kuluttajalogistiikka aka "yleisö jakelee!"
Yleisön voi osallistaa jakelemaan digitaalista sisältöä tai vaikka ylläpitämään langatonta verkkoa, kuten FON-palvelussa.
Langaton yhteysverkosto: FON

Comments

[Mikko Heikkinen]

Biologiassa crowdsourcingia on Suomessa käytetty jo pitkään, vaikka termistä ei ole tiedetty mitään. Monet ympäristönseurantaprojektit (esim. 1950-luvulla alkaneet talvilintulaskennat) perustuvat pääasiassa yleisön työnpanokseen ja menevät tuon kohdan 2 alle. Niissä harrastajat keräävät vapaa-ajallaan tietoa (esim. laskevat lintuja), jonka tutkijat jalostavat raporteiksi.

Ympäristöministeriö laski että yleisön panos ympäristönseurannassa on Suomessa nykyään n. 200 ja viranomaisten n. 60 henkilötyövuotta vuodessa. Yleisön osallistuminen on kuitenkin monesti vähenemässä: harrastus on muuttunut enemmän yksilökeskeisemmäksi yleishyödyllisiin projekteihin osallistumisen kustannuksella.

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=134865&lan=fi